Työaikalain uudistuksesta kannattaa keskustella henkilökunnan kanssa

Työaikalain uudistus astui voimaan 1.1.2020. Edellinen laki oli vuodelta 1996 ja sen jälkeen maailma ja työelämä ovat muuttuneet paljon. Uudistustyöhön lähdettiin, koska haluttiin lain vastaavan nykyajan ja jo tulevaisuudenkin haasteisiin. Toinen tavoite oli, että erikokoiset sekä järjestäytymättömät ja järjestäytyneet yritykset olisivat lain edessä tasa-arvoisia.

Lain valmistelussa mukana ollut Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen kuvailee lopullista lakia eräänlaiseksi kompromissiksi eri tahojen tavoitteista. Joustoja tuli lisää, mutta ei aivan niin paljon kuin Yrittäjät olivat toivoneet.

Myös rakenteellinen kokonaisuudistus jäi Rytkösen mukaan vajaaksi. Kolmas tavoite oli sääntelyn yksinkertaistaminen, jotta yrityksissä olisi voitu säästää hallinnollisista kuluista. Siinäkin onnistuttiin osittain.

Jousto tuo työnantajalle lisää liikkumavaraa

Merkittävin muutos uudessa työaikalaissa liittyy joustoihin. Laki antaa nyt enemmän vapauksia yrityskohtaisesti päättää, millaisia erilaisia työaikavaihtoehtoja kullakin työpaikalla voidaan ottaa käyttöön, työn luonne huomioon ottaen.

– Liukuva työaika ja työaikapankki ovat nyt käytettävissä kaikilla toimialoilla, myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Tietysti käytössä olevan työaikamallin puitteissa. Lisäksi täysin uutena lakiin tuli niin sanottu joustotyöaikamalli, jota voidaan käyttää ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä, Atte Rytkönen listaa merkittävimpiä muutoksia.

Keskimääräisen säännöllisen työajan järjestelyihin liittyvät laajennukset tuovat lisää joustoa työaikojen järjestelyyn. Työpaikoilla voidaan jatkossa työaikalain perusteella sopia työajan jaksottamisesta kuukauden sijaan nyt neljän kuukauden jaksoissa. Eli, jos yrityksessä on selkeitä kiireisempiä aikoja, jolloin töitä tehdään enemmän, voi jatkossa työajan tasata neljän kuukauden jaksolla työaikalain vaatimaan 40 tuntia/viikko työaikaan.

Liukuva työaika lisää joustoa työntekijälle

Liukuvan työn järjestelyihin tuli myös lisää joustoa. Aiemmin liukumaa saattoi olla 3 tuntia suuntaansa, eli työntekijä pystyi tekemään työpäivän aikana 5-11 tuntia töitä. Uudessa laissa liukumaa lisättiin yhdellä tunnilla, neljään tuntiin.

Liukuvassa työajassa työntekijä voi myös päättää itse, milloin tulee töihin ja milloin lähtee töistä. Työnantaja voi määrittää tietyn ajan, joka työssä täytyy olla, esimerkiksi klo 10-14. Sen ulkopuolella työntekijä voi itse päättää tuleeko töihin aikaisemmin ja lähtee aikaisemmin tai vastavuoroisesti tulee ja lähtee myöhemmin.

Työaikapankin ansiosta työpaikoilla voidaan parhaassa tapauksessa välttyä lomautuksilta.

– Aiemmin liukuma saatettiin liittää ainoastaa työpäivän alkuun tai loppuun. Uusi laki mahdollistaa myös työpäivän jakamisen osiin. Työpaikkakohtaisella sopimuksella työaikaa voidaan siis sijoittaa myös ilta-aikaan, Rytkönen kertoo.

Liukumilla voi myös kerryttää niin sanottuja saldotunteja. Aikaisemmin työntekijäkohtainen saldo saattoi olla 40 tuntia miinuksella tai plussalla. Uudessa laissa negatiivista saldoa voi kerryttää maksimissaan 20 tuntia ja positiivista 60 tuntia.

Työaikapankki laajenee kaikkien työpaikkojen käyttöön

Työaikapankin avulla pyritään järjestelemään työtä niin, että kiireaikana sitä voisi tehdä enemmän ja kun on hiljaisempaa, voi pankkiin kertyneitä tunteja pitää vapaana.

Työaikapankeista on aiemmin ollut määräyksiä vain työehtosopimuksissa ja nämä eivät ole välttämättä olleet kaikkien yritysten käytössä. Uudessa laissa se mahdollisuus tarjotaan nyt myös järjestäytymättömille ja kaikilla toimialoilla toimiville yrityksille.

Työaikapankki poikkeaa joustotyöajasta ja liukuvasta työajasta siten, että jälkimmäisistä voidaan sopia työnantajan ja yksittäisen työntekijän kesken. Työaikapankki on koko työyhteisön yhteinen sopimus.

Lisäksi eroa on ajanjaksossa, jota jousto koskee. Liukuva työaika koskee pääasiassa päiväkohtaista työaikaa ja joustotyöaika lyhyen, eli neljän kuukauden ajanjaksoa. Työaikapankkiin voi tunteja kerryttää jopa vuosien ajan, jos työpaikalla niin sovitaan.

En ryntäisi ottamaan kaikkea uutta ja hienoa käyttöön suin päin, vaan tarkkaan harkiten.

Tuntien pankittaminen sopii erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa työajat vaihtelevat paljon. Välillä on todella kiire ja välillä on rauhallisempaa.

– Työaikapankin ansiosta tällaisilla työpaikoilla voidaan parhaassa tapauksessa välttyä lomautuksilta, Rytkönen arvioi.

Lakiuudistus ei pakota mihinkään

Laki tosiaan antaa yrityksille mahdollisuuden käyttää työaikapankkia ja muita joustomahdollisuuksia. Se ei pakota tekemään muutoksia, ellei työpaikalla koeta sitä tarpeelliseksi.

– En ryntäisi ottamaan kaikkea uutta ja hienoa käyttöön suin päin, vaan tarkkaan harkiten. Jos olemassa olevat käytännöt ovat toimivia harkitsisin, kannattaako niitä lähteä muuttamisen ilosta muuttamaan, Atte Rytkönen neuvoo.

Työpaikoilla on nyt tärkeää ensinnäkin keskustella avoimesti, voidaanko uuden lain mukaisia joustoja ottaa käyttöön. Jos niitä halutaan hyödyntää, täytyy pelisäännöistä sopia tarkoin, ettei jälkeenpäin tule kiistoja. Esimerkiksi työaikapankista lakiin on tarkoin määritelty, mistä asioista pankkia käyttöön otettaessa tulee sopia.

Mitä hyötyä tai haittaa uudistuksista voi olla yritykselle ja mistä asioista nyt kannattaa lähteä henkilökunnan kanssa neuvottelemaan? Muun muassa näistä aiheista jatketaan keskustelua Bisnespöytä-podcastissa.