Uudistumiskyky on yksi pitkäikäisen yritystoiminnan kivijaloista. Monilla, varsinkin perinteisillä toimialoilla on helppo jämähtää paikalleen. Jos ajattelet, “Näinhän nämä hommat on aina tehty. Miksi muuttaa toimivaa formaattia?”, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, ovatko asiat todella niin hyvin. Vai voisiko joitain asioita parantaa?

Kokonaisvaltainen tilanpito

Perinteisistä perinteisimmällä toimialalla, maanviljelyssä on huomattu myös, että ikiaikaiset toimintatavat eivät aina ole niitä kaikkein parhaita. Maanviljely on usein enemmänkin elämäntapa kuin yritystoimintaa, mutta siitä huolimatta moni maanviljelijä on alkanut kehittää toimintaansa monipuolisesti, nykyaikaisin keinoin.

Yksi moderni kehitysmalli maanviljelyssä on holistic management, kokonaisvaltainen johtamistapa. Siinä maanviljely nähdään kokonaisuutena, johon vaikuttavat monet asiat; päätöksentekijät, perhe, arvot, tavoitteet, tuotantotavat, kalusto, ympäristö ja niin edelleen.

– Maanviljely ei ole vain kasvin- tai lihantuotantoa. Se on kokonaisuus, joka muodostuu tilan päättäjien arvojen ja tavoitteiden pohjalta, kertoo maanviljelijä, tutkija Juuso Joona Tyynelän tilalta Joutsenosta.

Nimensä mukaisesti kaiken kattava

Kokonaisvaltaisessa johtamistavassa kaikki lähtee kokonaisuuden kuvaamisesta ja kokonaistavoitteen asettamisesta. Kirjataan ylös, ketä ja mitä kaikkea toiminta koskettaa, mitä omaisuutta yrityksellä on, mitä se tuottaa ja niin edelleen. Sen jälkeen päätetään, mihin toiminnalla pyritään. Tavoite voi olla parempi elämänlaatu, luontoarvojen kunnioittaminen tai esimerkiksi arvokkaan perinnön jättäminen jälkipolville.

Seuraavaksi mietitään, miten tuohon tavoitteeseen päästään, mitä ollaan valmiita tekemään sen eteen ja millä resursseilla toimitaan. Kokonaistavoitteeseen ja sen saavuttamiseksi tehtäviin toimiin vaikuttavat vahvasti päättäjien arvot. Halutaanko esimerkiksi tuottaa mahdollisimman paljon vai mahdollisimman luontoystävällisesti.

Tämä on ennemminkin työkalupakki kuin ohjenuora. Valikoima erilaisia apuvälineitä päätöksenteon tueksi.

– Koko tekemisen päätavoite helposti unohtuu kiireessä, töitä tehdessä. Kokonaisvaltaisen tavoitteen ja suunnitelmien asettaminen ohjaa päätöksentekoa, kun jokaisen päätöksen kohdalla täytyy miettiä, toteuttaako se valitsemaamme kokonaisvaltaista tavoitetta, Joona kertoo.

Holistic management on kuin yrityksen strategia. Se on kuitenkin nimensä mukaisesti laajempi, kokonaisvaltaisempi suunnitelma. Maanviljely on monille elämäntapa ja suunnitelmienkin tulee siten koskettaa laajemmin kaikkien tilalla elävien elämää, ei vain työntekoa tilalla.

– Sanoisin, että tämä on ennemminkin työkalupakki kuin ohjenuora. Valikoima erilaisia apuvälineitä päätöksenteon tueksi, Juuso Joona kuvailee.

Tunnista päättävät tahot ja rajoitteet

Yksi tärkeä vaihe kokonaisvaltaisen suunnitelman teon alkuvaiheessa on yrityksen päättäjien tunnistaminen. Usein ajatellaan, että yrityksessä päätöksiä tekee yrittäjä/maanviljelijä, toimitusjohtaja tai hallitus. Mutta jos asioita tarkastelee laajemmin voi huomata, että joissakin asioissa päätösvalta on luovutettu ihan muualle.

– Yrityksessä päätäntävalta voi olla vaikkapa rahoittajalla. Maatilalla se voi olla tilan kalleimmalla koneella. Se siis määrittää tuotannon määrän niin kauan, kunnes velat saadaan maksettua, Juuso Joona kuvailee.

Kun on kirjattu ylös, ketkä tai mitkä asiat vaikuttavat päätöksentekoon, on tärkeää tunnistaa rajoitteet ja tavoitteen saavuttamisen esteet. Ongelmakohdat on tärkeää tunnistaa, jotta ne voi korjata.

– Esimerkkinä, maanviljelyssä usein valitetaan heikkoa satoa, mutta ei tutkita, mistä se johtuu. Jos pelto on joka kesä liian kostea, täytyisi selvittää, mikä sen aiheuttaa ja tehdä asialle jotain, Joona sanoo.

Kannattavuuden kehittäminen

Kokonaisvaltainen suunnittelu pitää sisällään myös talousnäkökulman. Viljelijän asettama pitkän tähtäimen tavoite voi olla parempi elämänlaatu, mutta päästäkseen siihen täytyy tilan tietysti myös tuottaa paremmin. Toiminnan täytyy olla sekä mielekästä että kannattavaa.

– Myös talousnäkökulma lähtee siitä, että päätetään, miten paljon halutaan ansaita. Sitten mietitään, miten siihen päästään.

Tässä auttaa se, että on tunnistettu ongelmakohdat ja etsitään niihin ratkaisut. Yrityksissä usein jumittaudutaan tekemään jotain. Maatila tuottaa vain muutamia viljalajeja, vaikka maaperä voisi soveltua johonkin tuottavampaan lajikkeeseen jopa paremmin tai metallipaja tuottaa vain tiettyjä komponentteja, vaikka niiden kysyntä olisi jo vuosia ollut laskussa ja osaamista olisi laajempaankin tuotantoon.

Jos haluaa kehittää toimintaa, täytyy ensin muuttaa omaa asennettaan. Kaikki muu tulee perässä.

– Syy heikkoon kannattavuuteen ei välttämättä ole yksistään globaalissa kentässä tai kauppaliikkeiden hinnoittelussa. Itsekin pystyy tekemään paljon, kun vain lähtee testailemaan, Juuso Joona muistuttaa.

Joona tekee omalla tilallaan paljon testejä. Hänen mukaansa on tärkeämpää saada asioita nopeasti testaamalla eteenpäin, kuin saada oikea ratkaisu heti. Hän siis käyttää maatilallaan moderneja, varsinkin it-alalta tuttuja agilea toimintatapaa ja growth hack -testejä osoittaen, että millä tahansa toimialalla voidaan uudistua ja kehittyä. Kaikki lähtee ajattelutavan muutoksesta.

– Jos haluaa kehittää toimintaa, täytyy ensin muuttaa omaa ajattelutapaa. Kaikki muu tulee perässä, Joona summaa yritystoiminnan kehittämisen perustaa.

Kuuntele lisää Juuso Joonan ajatuksia kokonaisvaltaisesta johtamistavasta ja nykyaikaisesta maanviljelystä Bisnespöytä-podcastista.


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.