Yrityksen kestävään kehitykseen kuuluvat taloudellinen-, sosiaalinen- ja ympäristövastuu. Vastuullisessa yrityksessä tehdään asioita enemmän kuin vain lakisääteiset velvoitteet. Todella vastuullinen yritys ottaa kestävän kehityksen huomioon kaikessa toiminnassaan ja sitouttaa siihen myös koko arvoketjun; työntekijät, alihankkijat, kumppanit ja asiakkaat.

Kestävä kehitys pitää yrityksen elinvoimaisena.

Ympäristövastuu nousee yleisimmin mieleen, kun puhutaan vastuullisesta yritystoiminnasta. Ympäristövastuunsa tunteva yritys harrastaa kiertotaloutta, käyttää kestävämpiä materiaaleja ja ympäristöystävällisempiä kuljetusmuotoja.

Ympäristöarvojen korostaminen on nyt trendikästä ja moni yritys tekeekin jo paljon asioita sillä saralla, kertoo kestävän liiketoiminnan asiantuntija ja Gaia Consultingin toimitusjohtaja Ulla Heinonen.

– Taloudelliset näkökulmat ja tehokkuus edellä on huomaamatta tehty myös ympäristölle hyvää. On haluttu vaihtaa tuotantokalustoa tehokkaammaksi tai materiaaleja kestävämmiksi ja samalla nämä toimet ovat vähentäneet yrityksen negatiivisia ympäristövaikutuksia, Heinonen kuvailee.

Ympäristövastuuta ei kuitenkaan pidä nähdä vain yrityksen sisäisenä kehittämiskohteena, vaan laajentaa se koskemaan koko arvoketjua. Alihankkijoilta voi edellyttää tiettyjen standardien noudattamista. Asiakkaiden kohdalla taas voi miettiä, miten meidän toimintamme pystyy vähentämään asiakkaan ympäristöjalanjälkeä.

Sosiaalinen vastuu on suomalaisille haaste

Heinonen on työskennellyt kansainvälisissä organisaatoissa ennen Suomeen ja Gaiaan tuloaan. Hänen mukaansa esimerkiksi Kanadassa sosiaalinen vastuu, kuten työntekijöistä huolehtiminen on selkeästi korkeammassa arvossa kuin Suomessa.

– Sosiaalinen vastuu on sitä, että kehitetään toimintaa ja henkilökuntaa siten, että yrityksellä on mahdollisuus kilpailukyvyn kehittymiseen ja siten työpaikkojen säilyttämiseen. Henkilökuntaan panostamisessa on suuria eroja suomalaisyritysten välillä. Esimerkiksi siinä, kuinka tärkeäksi osaamisen ylläpitäminen nähdään, Heinonen kertoo.

Henkilöstötyytyväisyys on noussut viime aikoina vahvasti työmotivaation taustaksi. On huomattu, että ihminen on tyytyväisempi yrityksessä, jossa hän kokee, että asioita hoidetaan vastuullisesti ja hänellä itselläänkin on mahdollisuus vaikuttaa.

Sosiaalinen vastuu pitää henkilöstön lisäksi sisällään myös muun muassa yhteiskuntavastuun sekä vastuun sidosryhmiä kohtaan. Yhteiskuntavastuuseen voidaan laskea esimerkiksi työpaikkojen säilyvyys ja hyväntekeväisyys. Sidosryhmistä vastuullinen yritys pitää huolta viestimällä avoimesti toiminnastaan ja suunnitelmistaan.

Taloudellinen vastuu kestävän kehityksen pohjana

Yrityksen taloudellinen vastuu toimii eräänlaisena sateenvarjona kaiken toiminnan yllä. Yritys on taloudellisessa vastuussa tietysti hallitukselle ja omistajilleen, mutta talous vaikuttaa vahvasti myös siihen, miten ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta hoidetaan.

– Kun talous on kunnossa on helpompi myös panostaa henkilöstöön, kehittää toimintaa sekä pitää huolta ympäristöstä, Heinonen pohtii.

Netvisor taloushallinto-ohjelmisto toimii myös yrityksen toiminnanohjauksen tukena.

Vastuullisuuden avulla voi saada myös kustannussäästöjä. Yleensä kaikki, mikä liittyy ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös kustannuksiin, esimerkkinä vaikkapa resurssitehokkuus. Säästöjen lisäksi yritysvastuullisuus vaikuttaa myös rahoituksen saamiseen. Pääomaa saa edullisemmin ja varmemmin, kun yritys on vastuullinen, kilpailukykyinen ja pystyy uusiutumaan.

Lisäksi hyvin hoidettu yritysvastuu kasvattaa todennetusti kilpailukykyä. Se auttaa ennakoimaan ja minimoimaan yrityksen riskejä, koska sen avulla ymmärrät paremmin, mitä sidosryhmät haluavat, mitkä niiden vaikutukset ovat ja miten sinä pystyt niihin vaikuttamaan.

Digitaalisuus yritysvastuullisuuden tukena

Digitaalisuus auttaa yritystä toimimaan vastuullisemmin ja kestävämmin kaikilla yritysvastuun osa-alueilla. Tärkein näkökulma on tiedolla johtaminen. Digitaalisten ohjelmistojen ansiosta meillä on nykyaikana käytettävissämme enemmän ja tarkempaa tietoa kuin koskaan.

– Automaation ja tekoälyn käyttäminen näkyvät erityisesti taloudellisen ennustettavuuden lisääntymisenä, mikä auttaa päätöksenteossa. Digitaalisuus tuo kuitenkin paljon apuja myös sosiaalisen- ja ympäristövastuun toteuttamiseen, Heinonen kertoo.

Automaatio ja tekoäly lisäävät taloudellista ennustettavuutta, mutta ne auttavat myös sosiaalisen- ja ympäristövastuun toteuttamisessa.

Ihmiselle on tärkeää kokea olevansa ajantasalla asioista, ja että hän voi osallistua. Digitaalisten ohjelmistojen ansiosta ihminen tietää missä tieto on, hän pääsee siihen helposti käsiksi ja voi osallistua antamalla oman panoksensa.

Järjestelmät auttavat myös suunnittelemaan ja tehostamaan omaa työntekoa. Digitaalisuus parantaa lisäksi työn ja vapaa-ajan suhdetta, kun ei tarvitse olla paikan päällä toimistolla ja siitä huolimatta saa kaiken saman tiedon.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Esimerkiksi etätyömahdollisuus vähentää liikenteen ruuhkahuippuja. Digitaalisuus tuo rajattomat mahdollisuudet tehostaa logistiikkaa ja materiaalien käyttöä.

Se on tärkeä apu myös kiertotalouden kehittämisessä. Kun tiedetään missä materiaalivirrat ovat ja mikä on niiden optimaalinen käyttötarkoitus ja paikka, voidaan optimoida kapasiteetin ja raaka-aineiden käyttöä.

Mistä vastuullisuuden kehittäminen kannattaa aloittaa?

Vastuullisuuden kehittämiseksi on ensin määriteltävä omalle yritykselle relevantit yritysvastuualueet. Eri toimialoilla ja erilaisissa sidosryhmissä ne voivat olla hyvinkin erilaiset. Toiseksi täytyy ymmärtää kokonaisuus; mihin kaikkeen ja kaikkiin yritystoimintamme vaikuttaa.

Vastuualueiden määrittämisessä auttavat sisäinen ja ulkoinen analyysi. Selvitetään, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja mihin voimme vaikuttaa. Alkukartoituksessa on hyvä määrittää alkutilanne ja tavoitteet sekä mittarit, joilla tavoitteisiin pääsyä mitataan. Sen jälkeen voidaan päättää toimenpiteistä, joilla pyrimme parantamaan tuloksia.

– Pitkän tähtäimen tavoitteiden lisäksi on hyvä olla välitavoitteita, jolloin niiden toteutumista on helpompi seurata. Sen jälkeen mietitään toimenpiteitä ja sidosryhmien huomioon ottamista. On tärkeää tehdä myös konkreettisia päätöksiä, kuka tekee mitä ja mikä on näiden toimien vaikuttavuus, jotta tiedetään kannattaako joku toimenpide tehdä vai ei, Heinonen opastaa.

Ulla Heinosen mukaan kaikkein tärkeintä kestävän liiketoiminnan kehittämisessä on, että yritysvastuu ei ole erillinen asia, vaan osa yrityksen arkipäivää. Se täytyy olla sisäänkirjoitettuna strategiaan, liiketoimintasuunnitelmaan ja henkilöstösuunnitelmaan, jotta siitä tulee osa normaalia toimintaa.

Lisää Ulla Heinosen ajatuksia ja ohjeita yritysvastuun kehittämiseen Bisnespöytä-podcastissa.


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.