Anna Perho on yksi BetterTogether’22 tilitoimistotapahtuman keynote-puhujista. Hänen aiheensa on aina ajankohtainen työelämän muutokset ja niiden sietäminen. Hän itse kuvailee muutoksesta puhumisen ja siihen coachaamisen olevan eräänlaista hautausurakoitsijan työtä – kysyntä ei lopu koskaan.

Anna Perho puhuu BetterTogether'22 tilitoimistotapahtumassa.

Perho kertoo kiinnostuneensa teemasta asiakkaidensa kautta. Hän itse kokee muutoksessa elämisen inspiroivana. Hän viihtyy transformaatioissa ja pienessä epävarmuudessa paljon mieluummin kuin tasaisessa, staattisessa ympäristössä.

– Kun aloin valmentaa ihmisiä, huomasin melko pian, että kaikille muutokset eivät ole yhtä tervetullut asia, ja kuitenkin niiden kanssa pitäisi pystyä elämään. Kiinnostuin siitä, miten muutoksia voisi oppia sietämään paremmin, tulemaan toimeen niiden kanssa ja auttamaan itseä psykologisesti joustavamman asenteen kehittämiseen, Perho selittää.

Hän alkoi tutkia asiaa ja on käynyt mm. useita terapiakursseja, lukenut aivojen toimintaan liittyvää kirjallisuutta sekä opiskellut profilointimalleja, kuten Big5-työkalua. Ihmismielen toimintaan, psykologiaan ja aivojen toimintaan perehtyminen auttaa näkemään muutoksen kokonaisuutena, josta näkökulmasta sen vastustaminen vaikuttaakin täysin luonnolliselta toiminnalta.

– Pelkästään biologinen virityksemme muutoksia vastaan, on niin vahva, että on suorastaan ihme, että suostumme ylipäätään minkäänlaisiin muutoksiin, Perho kuvailee.

Voiko muutosta opetella sietämään?

Muutosvastarinta tai muutoksen pelko juontaa juurensa kauas ihmisen historiaan. Ihmisen on ollut viisasta suhtautua tuntemattomaan varovaisesti. Toisekseen muutos tarkoittaa uuden oppimista, mikä on vaikeaa ja kallista. Se kuluttaa energiaa ja laittaa usein epäilemään omia kykyjä.

Kun tähän lisätään menneisyydestä kumpuavia negatiivisia kokemuksia tai muuta elämän kuormaa, on vain luontevaa, että uudet asiat eivät aina heti innosta. Anna Perhon mukaan muutoksen vastustuksesta ei voi opetella pois, koska se on useimmiten kaikkein luontevin reaktio.

Mitä hyvää uuden oppimisen vastustaminen tuo omalle urakehitykselle?

– Oleellista on oppia ymmärtämään, että ihminen voi toimia tunteidensa läpi: vaikka on kurjaa, sinnittelen kunnes opin, Perho neuvoo.

Motivaatio tähän versoo hyödyistä. Mitä hyötyä vastustamisesta on itselle? Mitä tärkeää muutos uhkaa, identiteetissä, mukavuudessa tai muussa olemisessa? Jos vastaa näihin rehellisesti ja huomaa, että pohjalla ei ole varsinaisia rationaalisia syitä vastustaa muutosta, voi pohtia onko vastustamisesta itselle pikemminkin haittaa. Miten omaa viihtymistä edistää se, että vastustaa väistämätöntä?

– Työelämässä alleviivaan ajatusta siitä, mitä hyvää uuden oppimisen vastustaminen tuo esimerkiksi omalle urakehitykselle? Toinen hyvä kysymys on, miten suhtautuisit lapseen, joka sanoo, ettei halua mennä seuraavalle luokalle, koska systeemit muuttuvat. Saako hän jättää koulun kesken, Perho haastaa pohtimaan.

Työpaikalla voidaan helpottaa muutokseen sopeutumista

Anna Perho on myös omalla urallaan kohdannut suuria muutoksia ja kertoo selvinneensä niistä ennakoimalla ja keskittymällä asioihin, joihin hänellä on vaikutusvaltaa. Kun hän aloitti toimittajan työt kirjoittavana toimittajana, lehti taitettiin kirjapainossa leikkaamalla ja liimaamalla, eikä Internetiä ollut. Tiedonhankinta oli hidasta, ja suurin osa ammattikunnasta vielä vakituisissa töissä.

– Jostain syystä aavistin alkavan murroksen ja aloin satsata brändin kehittämiseen ja työskentelymalliin, jossa en olisi riippuvainen yhdestä työnantajasta, Perho muistelee.

Hän kertoo varautuvansa jatkuvasti tulevaan. Hän pyrkii kehittämään ammattitaitoaan ja pysymään pulssilla siitä, mitä alalla ja maailmassa tapahtuu.

En yritä kiukuttelemalla tai murjottamalla taistella sellaisia voimia vastaan, joihin minulla ei ole vaikutusvaltaa

– Hyväksyn sen, mikä on. En yritä kiukuttelemalla tai murjottamalla taistella sellaisia voimia vastaan, joihin minulla ei ole vaikutusvaltaa, vaan pyrin keskittämään suurimman osan energiastani asioihin, joihin voin omalla toiminnallani ja valinnoillani vaikuttaa nyt heti.

Perhon mukaan muutoksista ja niiden nostattamista huolista pitää puhua työpaikalla avoimesti ja myös hiljaisemmat tiimiläiset osallistaen. Tämä onnistuu, jos tiimeissä tai organisaatiossa on psykologisen turvallisuuden fundamentit – avoimuus, tilivelvollisuus ja epätäydellisyyden hyväksyminen – kunnossa.

– Tilanteessa, jossa työntekijällä ei ole juuri hallintaa tai valtaa tapahtuviin muutoksiin, keskustelut antavat kuitenkin tunnetta siitä, että homma on jollakin tavalla kontrollissa, ja että on ok olla aluksi epävarma, Perho vinkkaa.

Kriittinenkin saa olla

Perho muistuttaa myös, etteivät kaikki muutokset ole kaikille hyväksi, vaan jokaisen on löydettävä omat rajansa. Hän kertoo tehneensä itsekin valintoja, jos jokin muutos ei ole tuntunut hyvältä.

– Jos en ole viihtynyt jossain porukassa tai kokenut asioita omikseni, olen siirtynyt seuraavaan paikkaan. Muutoksen sietäminen ei tarkoita kaiken sietämistä. Kun on uskollinen itselleen, ei joudu teeskentelyn vangiksi, hän muistuttaa.

Muutoksen sietäminen ei tarkoita kaiken sietämistä

Lisää Anna Perhon ajatuksia muutoksesta ja sen sietämisestä hänen keynote-puheessaan BetterTogether’22 -tilitoimistotapahtumassa 7.9.2022 Messukeskuksen Siivessä. Hän toivoo tapahtumaan osallistuvaa yleisöä ja vilkasta keskustelua aiheesta.

– Tapahtuma on teidän ja teille tehty – minusta on aina hauskaa, jos osallistujat heittelevät kysymyksiä tai osallistuvat muuten dialogiin. Silloin tiedän, että palvelen ainakin jonkun ihmisen aitoja, reaalimaailman tarpeita.

IG: @annaperho / [email protected]annaperho.fi


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.