Miten minimoida poikkeustilanteen vaikutukset yritykseensä?

Koronaepidemian vaikutukset näkyvät jo nyt radikaalisti suomalaisyritysten arjessa. Moni onkin jo ottanut kekseliäitä keinoja käyttöön minimoidakseen pandemian vaikutukset omaan yritystoimintaansa. Osa edelleen miettii, miten reagoida.

Pyysin Bisnespöytä-podcastissa Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Mikko Kiesiläiseltä ja Visma Solutionsin talousjohtaja Antti Warikselta neuvoja poikkeustilanteen vaikutusten minimoimiseksi.

Kiesiläinen aloittaa muistuttamalla, että kaikkein tärkeintä nyt on oman henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen. Huolehdi, että niillä, jotka voivat työnkuvansa puolesta työskennellä etänä on siihen myös teknisesti mahdollisuus. Ja niillä, joiden on tultava työpaikalle on mahdollisimman puhdas ja turvallinen ympäristö, sekä tarvittavat suojavälineet käytettävissä.

Toiseksi tärkeimmäksi hän nostaa asiakaskontaktien ylläpidon. Tiedon jakaminen tällaisena aikana on elintärkeää. Pidä huoli, että asiakkaat tietävät, että teillä toiminta jatkuu ja haluatte auttaa ja tukea asiakasta myös tässä hankalassa tilanteessa. Asiakaskontaktoinnissakin toki on tärkeää painottaa turvallisuutta. Eli, jos vain mahdollista, kohdatkaa asiakkaat etänä, lähestykää heitä sähköposteilla ja muilla viestimillä tai varmistakaa muutoin, että tartuntariskiä ei ole.

Kolmanneksi Kiesiläinen nostaa oman toimitusketjun ja toiminnan vakauttamisen. Varmista, että toiminta on mahdollista myös poikkeusolosuhteissa. Etätyömahdollisuus on yksi tällainen keino asiantuntija-alalla. Valmistavassa teollisuudessa se voi olla vaihtoehtoisten toimittajien ja toimitusreittien listaaminen.

– Neljäs asia on, että toimialasta riippumatta jokaisella yrityksellä täytyy olla mietittynä erilaisia taloudellisia skenaarioita sekä se, miten yrityksen talous kestää eri skenaarioissa ja miten niihin tulee reagoida, Kiesiläinen sanoo.

Uudistuskykyiset pärjäävät keskivertoa paremmin

Edellä listattujen lisäksi Kiesiläinen muistuttaa, että ne, jotka ovat ketterimpiä muokkaamaan omaa liiketoimintaansa ja valmiita miettimään asioita uudesta näkökulmasta, voivat pärjätä ainakin alan keskiarvoa paremmin. Hän kertoo esimerkin ravintola-alalta, joka on kärsinyt viranomaisten määräysten vuoksi ehkä eniten kaikista toimialoista.

– Minusta oli hyvin inspiroiva esimerkki, kun Helsingin Kalliossa toimiva ruokaravintola oli miettinyt koko menunsa uusiksi ja avasi ovensa uudestaan puhtaasti take away -ravintolana.

Ketteryys ja innovatiivisuus ovat Antti Wariksenkin mielestä avainasemassa tällaisina aikoina. Yksi merkittävä asia ketteryydessä on hänen mielestään yrityskulttuuri, sillä se joko mahdollistaa tai estää innovatiiviset ja nopeat muutokset toiminnassa. Ketteryydessä auttaa myös se, että yrityksellä on käytettävissään ajantasaista dataa sekä mahdollisuus analysoida sitä.

– Eteen tulevista mahdollisuuksista täytyy osata ottaa kiinni, koska tämä kriisi väistämättä luo joillekin myös niitä mahdollisuuksia. Ilman käytettävissä olevaa tarkkaa dataa näitä mahdollisuuksia voi olla vaikea huomata, Waris toteaa.

Lisäksi Antti Waris muistuttaa yrittäjiä 1.4.2020 voimaan astuneesta verkkolaskulaista, joka antaa nyt talousvaikeuksissa oleville yrityksille mahdollisuuden siirtää laskunmaksua lain nojalla. Laki siis antaa yrityksille oikeuden vaatia laskut verkkolaskuina ja kieltäytyä maksamasta paperisena lähetetyt laskut.

Kuuntele koko podcast: