logo-Artboard 3

Kuuntele podcastina.
Useat tutkimustulokset osoittavat, että tyytyväinen, sitoutunut ja motivoitunut työntekijä on selkeästi tuottavampi, kuin tyytymätön ja heikosti motivoitunut työntekijä. Sen lisäksi, että työstään innostunut työntekijä antaa itsestään enemmän, hän on myös innovatiivisempi ja siten tuottaa yritykselle uusia ideoita enemmän kuin työntekijä, joka on valmis antamaan vain minimi panoksen.

Henkilökunnan motivointi on haasteellista mutta mahdollista.

Lähtökohtaisesti meillä jokaisella on omat motivaatiotekijämme. Joku innostuu työstään, koska pääsee auttamaan muita. Toinen nauttii, kun voi toteuttaa itseään ja kolmannelle tärkein motivaattori on kerran kuussa tilille napsahtava palkka.

– Mikään ei ole toista parempi motivaattori. Usein ajatellaan, että ylevät motiivit, kuten auttaminen ja itsensä ilmaisu ovat jotenkin vahvempia kannustimia, mutta kyllä vain rahan takia työtään tekeväkin voi tehdä myös erittäin hyvää tulosta, sanoo Visma Solutionsin henkilöstöjohtaja Jenni Toropainen.

Motivaatio lähtee perustarpeista

Yksi perinteisimmistä ihmisen motivaatiota kuvaavista teorioista on Maslovin tarvehierarkia, jonka mukaan toimintaamme ohjaavat erilaiset tarpeet. Alimman tason tarpeita ovat fysiologiset, hengissä säilymiseen liittyvät tarpeet, kuten ruoka, juoma ja hengittäminen. Toisena tulevat turvallisuuden tarpeet, joihin lasketaan mm. suojautuminen vaaroilta. Sitten portaittain ylöspäin mentäessä tulevat yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet, arvonannon tarpeet ja ylemmäisenä on itsensä toteuttamisen tarve.

Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että alimpien tasojen tarpeet vaikuttavat ihmisen motivaatioon hieman enemmän suorittavan tason tehtävissä, kun taas ylemmät tasot asiantuntija- ja johtotehtävissä. Psyconin seniorikonsultti, psykologi Riikka Moision mukaan mitään selkeää erottelua työtehtävien, iän tai sukupuolen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä, vaan jokaisella meillä on omat yksilölliset motivaatiotekijämme.

– Itse ajattelen motivaatiota mieluummin yksilön kautta. Minusta on merkityksellistä tavoittaa jokaisesta hänen omat motivaatiotekijänsä ja miettiä sitten, tarjoaako toimintaympäristö sytykkeitä juuri hänen motivaationsa tueksi, Moisio pohtii.

Motivoi henkilökuntaasi hyvillä työkaluilla.

Motivaatiotekijät rekrytoinnissa

Riikka Moisio tekee työkseen soveltuvuustestauksia. Testeissä kartoitetaan muun muassa hakijan persoonaa, hänen luonteenomaisia työskentelytyylejään ja sosiaalisia toimintatapojaan. Moision mukaan motivaatio on yksi merkittävä tekijä, jota testeissä selvitetään.

Visma Solutionsin henkilöstöjohtaja Jenni Toropainen on Moision kanssa samaa mieltä, että motivaatiotekijöiden selvittäminen tärkeä elementti uutta työntekijää valittaessa.

– Me tiedämme, että tietyn tyyppiset ihmiset motivoituvat meillä tehtävistä töistä. Sitä kautta meille on myös muodostunut tietyntyyppinen työilmapiiri, kun sinne on valikoitunut tietyistä asioista motivoituvia ihmisiä, Toropainen kertoo.

Miten työntekijöiden motivaatiota voi nostaa?

Visma Solutions on ollut pitkään yksi Suomen parhaista työpaikoista. Se on saanut Great Place to Work -sertifioinnin kahdeksana vuonna peräkkäin. Motivoituneen henkilökunnan salaisuus on Toropaisen mukaan siinä, ettei motivaation eteen tehdä erityisiä temppuja.

– Meillä ei ihmisiä motivoida. Olemme lähteneet siitä, että meille on alkujaan valittu sellaisia ihmisiä, joilla on sisäinen palo tehdä asioita.

Riikka Moision mukaan yksi parhaita motivoivia asioita työelämässä on se, että ihminen ymmärtää oman panoksensa merkityksen. Kun hän tiedostaa, miten hänen työnsä vaikuttaa kokonaisuuteen, osallistaa se yhteisen tavoitteen saavuttamiseen ja motivoi tekemään asioita. Toinen tärkeä motivaattori on positiivinen palaute.

Esimiehen palaute on todella tärkeää. Jos ihminen ajattelee olevansa jossain asiassa todella hyvä, on hienoa kuulla, että joku toinenkin on samaa mieltä.

– Esimiehen palaute on todella tärkeää. Jos ihminen ajattelee olevansa jossain asiassa todella hyvä, on hienoa kuulla, että joku toinenkin on samaa mieltä, Moisio muistuttaa.

Avoin ja luottava työilmapiiri on myös tärkeä motivaattori. Se voi myös rohkaista ihmisiä keskustelemaan ja kertomaan jos motivaatio alkaa rakoilla. Avoimessa ja luottavassa ilmapiirissä on helpompi ottaa esiin esimerkiksi toiveet työtehtävien muutoksesta.

Toki työntekijöitä voi motivoida erilaisilla virikkeillä tai extroilla, kuten pelihuoneilla tai välipaloilla, mutta niiden tuoma motivaatio ei yleensä kanna kovin pitkälle. Ne voivat motivoida nuoria hakemaan johonkin työpaikkaan, mutta yleensä jo muutamien työvuosien jälkeen ihmiset alkavat etsiä innostusta työhönsä jostain muualta.

Motivaatio on jokaisen omalla vastuulla

Psykologi Riikka Moisio uskoo, ettei motivaatiota voi kaataa kenellekään syliin. Hän muistuttaa jokaisen työntekijän omasta vastuusta motivaation suhteen. Jokaisen täytyy löytää itsestään sisältä se syy, joka saa innostumaan asioista ja tekemään parhaansa. Jos nykyinen työ ei motivoi, täytyisi itse miettiä siihen syitä, eikä odottaa työnantajalta valmiita vastauksia.

– Itsetuntemus on tärkeää tässäkin. Mitä paremmin tuntee itsensä; mikä on hyväksi ja minkä asioiden parissa haluaa toimia, sen paremmin pystyy toimimaan ja hyväksymään myös niitä ei niin motivoivia puoli työtehtävistä, Moisio sanoo.

Hyvän itsetuntemuksen avulla jokainen voi löytää itselleen parhaat tavat toimia tai mielenkiintoisimmat tehtävät, joiden kautta voi tuntea itsensä tyytyväiseksi. Toisaalta, jos nykyisessä työpaikassa ei sellaisia löydy täytyy myös osata tehdä ratkaisuja sen suhteen, että löytäisi itselleen sen tyydytystä tuovan ja motivoivan työn.

Keskustelu jatkuu Bisnespöytä-podcastissa. Jenni Toropainen ja Riikka Moisio pohtivat muun muassa, miten ihmistä voi oivalluttaa löytämään motivaationsa tai miten saada työpaikan ankeuttaja parantamaan tapansa?


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.