Perusmatematiikalla laskien yritys on kannattava, kun tuloja on enemmän kuin menoja ja yritys tekee voittoa. Toinen tapa tarkastella asiaa on voiton suuruus. Sama liikevoittosumma voi jollekin yritykselle on erittäin hyvä ja toiselle erittäin huono, riippuen yrityksen ja sen liikevaihdon suuruudesta tai siihen sijoitetuista pääomista.

Yrityksen kannattavuus riippuu monesta tekijästä.

Liikevoittoa usein suhteutetaan liikevaihtoon tai sijoitettuihin pääomiin. Aalto Yliopiston laskentatoimen professorin Teemu Malmin mielestä lähes jokaisessa yrityksessä olisi järkevää tarkastella sekä tuloslaskelmapohjaista kannattavuutta että investointien määrää ja sitä, tuottaako yritys riittävästi voittoa suhteutettuna sijoitettuun pääomaan.

Kannattavuuden seurantaan yksi hyvä mittari on myyntikate. Myyntikatteessa myyntituotoista vähennetään muuttuvat kulut. Se siis kertoo, millä katteella tuotteita myydään. Se ei kuitenkaan saisi olla ainoa luku, jota seurataan.

– Myyntikatteen jälkeen tulee vielä toiminnan luonteesta riippuen erilaisia muita kuluja, eikä niitä saisi missään nimessä unohtaa, Teemu Malmi muistuttaa.

Milloin yritys on oikeasti kannattava?

Kannattavuuden arviointi vaihtelee hyvin paljon toimialoittain ja siksi on vaikeaa antaa tarkkoja raja-arvoja yrityksen kannattavuudelle. Paras mittari ovat oikeastaan kovimmat kilpailijat, eli kannattaa vertailla omia talouslukujaan heihin ja miettiä, mistä erot mahtavat johtua.

Yksi yleismaailmallinen, suuntaa antava mittari on Yritystutkimusneuvottelukunnan asettama ohjearvo kannattavuudelle. Kun yrityksen nettotulos on alle yhden prosentin, on yrityksen kannattavuus heikko. Yhden ja neljän prosentin välillä kannattavuus on tyydyttävä ja yli neljän prosentin nettotuloksella se on hyvä.

Tarkastele kannattavuutta useasta näkökulmasta

Kuten kustannuksia, on kannattavuuttakin hyvä tarkastella useammalla tasolla. Koko yrityksen kannattavuuden lisäksi voidaan analysoida esimerkiksi eri osastojen, tuotteiden ja asiakkaiden kannattavuutta. Näin saadaan tarkempaa dataa päätöksenteon tueksi. Tiedetään, mikä tuottaa hyvin ja mikä taas aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin tuloja.

Netvisorista ja siihen integroitavista BI-järjestelmistä saat monipuolista talousdataa yrityksestäsi.

Luotettavan datan saaminen eri toimintojen kannattavuudesta vaatii erinomaista talousosaamista, hyvän kirjanpidon ja nykyaikaiset taloushallinnon järjestelmät. Lisäksi Teemu Malmi peräänkuuluttaa kokemusperäistä ammattimaisuutta.

– Jokaisella yrittäjällä, talousvastaavalla ja liiketoiminta-alueesta vastaavalla täytyy olla käsitys siitä, miten mikäkin liiketoimi vaikuttaa kannattavuuteen. Eli jokaisen vastuuhenkilön kannattaa hankkia sen verran talousymmärrystä, että pystyy jollain tapaa mallintamaan liiketoimien talousvaikutuksia omassa päässään.

Hanki vain dataa, josta on hyötyä

Kaiken kustannus- ja kannattavuuslaskennan pohjana on tietysti tiedonsaanti ja erityisesti päätösten teko saadun tiedon pohjalta. Minkään tiedon hankintaan ei kannata tuhlata aikaa, ellei tiedolla tee mitään.

Kun alat seuraamaan yrityksesi kannattavuutta, täytyy sinun ensin miettiä, mihin asioihin pystyt vaikuttamaan. Sen jälkeen valitset toiminnan kannalta olennaisimmat seurannan kohteet ja pidät huolen, että seuranta on säännöllistä ja jatkuvaa.

Huomatessasi muutoksia kannattavuudessa täytyy sinun selvittää, mistä ne johtuvat. Kun tiedät syyt ja seuraukset, pystyt päättämään mahdollisista toimenpiteistä.

Kannattavat ja kannattamattomat asiakkaat

Asiakkaat on yksi tärkeä tarkastelun kohde, kun mietitään yrityksen kustannuksia ja kannattavuutta. Pienessä yrityksessä ajatellaan helposti, että suurin asiakas on paras asiakas, mutta näinhän ei välttämättä ole.

Suuryrityksillä on ensinnäkin tapana venyttää maksuehtoja omaksi hyödykseen. Bisnes pyörii heidän näkökulmastaan hyvin, kun he vaativat maksut sisään 30 päivän maksuehdolla, mutta maksavat itse toimittajilleen vasta 60 päivän kuluttua. Pienelle yrittäjälle tämä yhtälö on erittäin hankala.

Maksuehtojen lisäksi suuryritykset vaativat usein muitakin ehtoja kaupanteolle; hinnan alennuksia, erityisiä toimitusehtoja ja niin edelleen. Näiden erityisehtojen jälkeen suuri asiakas ei välttämättä enää olekaan niin kovin kannattava.

Asiakkaasta syntyy kuluja jo ennen kuin hän on ostanut mitään.

Asiakaskannattavuutta laskettaessa täytyy ottaa huomioon ostamisesta aiheutuneiden suorien kustannusten, kuten asiakkaalle myytyjen tavaroiden hankintahinnan lisäksi myös monia muita kustannuksia.

Kuluja syntyy itseasiassa jo ennen kuin asiakas on ostanut mitään, esimerkiksi tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista. Myös ostamisen jälkeen voi muodostua kustannuksia asiakkaan palvelemisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi logistiikka, palvelutasovaatimukset ja mahdolliset reklamaatiot.

– Toki asiakkaan arvoa ei välttämättä voi mitata pelkästään rahassa. Jostain asiakkaasta voi olla esimerkiksi referenssiarvoa tai toinen asiakas voi antaa kullanarvoisia vinkkejä tuotekehityksen kannalta, professori Malmi muistuttaa.

Kannattavuuden kasvattaminen

Yrityksen kannattavuuteen voi vaikuttaa kahdella tavalla; kasvattamalla tuloja tai vähentämällä menoja. Professori Teemu Malmi kehottaa aina ensin miettimään ensimmäistä vaihtoehtoa.

Myynnin kasvattamisen ohella yksi tärkeimmistä tarkastelun kohteista on hinnoittelu. Jo pienillä hinnan muutoksilla pystytään vaikuttamaan merkittävästi yrityksen kannattavuuteen. Malmin mukaan monilla suomalaisyrityksillä olisi paljonkin parannettavaa omassa hinnoittelussaan. Hintoja pitäisi tarkistaa usein ja vähän kerrallaan, oli suunta sitten ylös- tai alaspäin.

– Se on psykologinen juttu. Asiakkaiden on paljon helpompi hyväksyä useita pieniä hinnan korotuksia kuin yksi suuri, Malmi kertoo.

Toinen vaihtoehto kannattavuuden kasvattamiseen on tietysti menojen hallinta. Lyijykynistä on turha alkaa säästämään, sen sijaan täytyy tarkastella suurimpia menoeriä eli esimerkiksi tuotannon kustannuksia. Siinäkin on kaksi vaihtoehtoa; käytetään tuotannon tekijöitä vähemmän, eli kasvatetaan tuottavuutta tai hankitaan tuotanto jostain muualta halvemmalla.

Kolmas huomionarvoinen asia on investointien hallinta. Kuinka paljon on oikeasti tarvetta investoida? Voidaanko investoida omalla pääomalla vai tarvitaanko lainarahaa? Kasvattaako investointi tulovirtoja heti vai vasta myöhemmin?

Lisäksi kannattavuuteen voi vaikuttaa muuttamalla kiinteitä kustannuksia muuttuviksi. Jos jokin yrityksen toiminto ostetaankin ulkopuolelta, voi siitä syntyä merkittäviä säästöjä verrattuna itse tuotettuun. Ostopalvelu on usein myös joustavampi tapa hoitaa asioita.

Kuuntele lisää Bisnespöytä-podcastista.


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.