Missä se palkkarobotti viipyy?

Mediassa on nähty jo lähes vuosikymmenen ajan uutisia palkanlaskijan työn katoamisesta. Vuonna 2014 Yle uutisoi palkanlaskijan työn katoavan 97% todennäköisyydellä automaation myötä 10-20 vuoden sisällä. Kuitenkin vuonna 2020 vapaita palkanlaskijan työpaikkoja löytyy nopealla haulla kymmenittäin, ja tilitoimistoissa vieraillessani törmään jatkuvasti pulaan palkanlaskennan ammattilaisista.

Menivätkö ennustukset ihan metsään?

Ennustukset eivät todennäköisesti ole menneet lainkaan metsään, mutta muutos kohti täysautomaatiota on varmasti ollut hitaampaa, kuin on ennustettu. Tähän lienevät syynä palkanlaskentaprosessien ja niihin liittyvän tekniikan hidas kehittyminen.

Tämän päivän tilitoimiston palkanlaskija samoilee usein tekoälykeskustelun, työnkuvan muuttumisen uhan ja asiakkaan paperilla toimittaman aineiston viidakossa. Palkanlaskentaa hoidetaan automaation näkökulmasta eri yrityksissä hyvin eri tavoin.

Kun toisaalla tiedot jo siirtyvät integraation avulla järjestelmästä toiseen, niitä tulkitaan tekoälyllä ja loppuprosessia hoitaa robotti, toisaalla palkanlaskija vasta naputtelee työaikatietoja käsin täytetyltä tuntilapuilta palkkaprosessiin, joka hoidetaan loppuun saakka manuaalisesti.

Asiantuntijuutta on monenlaista

Totuus kaiken myllerryksen takana kuitenkin on, että kaikilla palkanlaskijoilla työnkuva muuttuu ennemmin tai myöhemmin. Työnkuvan muutos vaatii palkanlaskijan osaamisen päivittämistä kohti syvempää palkanlaskennan ja HR:n asiantuntijuutta – tai kohti kokonaan uutta osaamisaluetta robottien tai tekoälyn kouluttamisessa.

Pelkästään oman osaamisen ylläpito perinteisin keinoin ei ole työnkuvan muutokseen riittävää, vaan vaativimpien asiantuntijatehtävien haltuunotto vaatii ihan uudenlaisen osaamisen kartuttamista, ja täysin uusien asioiden osaamista.

Tässä muutoksessa koulutusjärjestelmä ja työnantajat ovat merkittävässä roolissa tarjoamassa ajanmukaista koulutusta sekä kannustamassa palkanlaskijoita oman osaamisen kartuttamiseen.

Palkanlaskijoiden tulevaisuus katoavien ammattiryhmien keskuudessa on kuitenkin tutkitusti valoisa. Etlan 02/2020 julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin kadonneissa työtehtävissä toimineiden ihmisten siirtymää työmarkkinoilla. Keskeinen havainto tutkimuksessa oli, että toimistotehtävissä toimineet löytävät aiempaa korkeapalkkaisempaa asiantuntijatyötä huomattavasti todennäköisemmin kuin rutiininomaisissa teollisuustöissä työskennelleet.