Liike-elämän riidat syntyvät huonoista sopimuksista

Liikemaailmassa riitely tulee usein erittäin kalliiksi. Pelkästään asianajokuluihin saa menemään huomattavia summia. Jos riita päätyy välimiesoikeuteen, tulee päälle vielä välimiehille maksettavat korvaukset.

Asiantuntijoille maksettavat korvaukset eivät toki ole ainoa, eivätkä välttämättä edes suurin maksettava hinta. Riitely vie myös valtavasti organisaation aikaa ja energiaa. Sitä ei voi koskaan kokonaan ulkoistaa, vaan omaa väkeä kuullaan todistajina, heidän täytyy tarkastaa ja kommentoida asianajajien laatimia kirjelmiä ja kaivaa esille todistedokumentteja, joita voi isossa riidassa olla jopa kymmeniä tuhansia.

Riitojen käsittely voi kestää vuosikausia. Jos riitaa päädytään käsittelemään kaikissa oikeusasteissa, sen käsittelyyn voi saada kulumaan helposti lähemmäs kymmenen vuotta. Välimiesmenettely sinänsä on huomattavasti nopeampi, mutta siihenkin valmistautumisessa voi kulua pitkiä aikoja. Yhtiön oma porukka joutuu olemaan mukana läpi koko riitaprosessin ja siihen käytetty aika on pois tuottavasta toiminnasta.

Riitojen ratkaisun asiantuntijan, asianajaja Jussi Lehtisen mielestä suurin menetys voi kuitenkin olla se, että riiteleminen usein aiheuttaa särön mahdollisesti hyvin tärkeään liikesuhteeseen.

– Voisi sanoa, että riitely on niin kauan halpaa, kun siitä rahalla selviää, Lehtinen sanoo.

Riitojen ennaltaehkäisy tapahtuu jo sopimusneuvotteluissa

Tyypillisin liike-elämän riita lähtee sopimuksesta. Lehtisen mukaan vielä tyypillisemmin siitä, oliko sopimusta edes olemassa. Välttämättä asiasta ei ole mitään paperilla, vaan on sovittu jotain suullisesti ja käytäntö on vuosien varrella muotoutunut joksikin. Toisaalta sopimus voi olla kirjoitettu niin epäselvästi, että siitä löytyy yhtä monta tulkintaa kuin on lukijoita.

Siksi riitojen ennaltaehkäisy lähtee sopimusneuvotteluista ja sopimuksen laatimisesta. Jo neuvotteluvaiheessa on hyvä tiedostaa, mistä riidat yleisimmin saavat alkunsa, jotta niitä osaa välttää.

Kuuntele podcast: Liike-elämän riidat voi välttää hyvillä sopimuksilla

Yksi tärkeimmistä neuvotteluvaiheessa huomioitavista asioista on, että usein kumpikin osapuoli katsoo sopimuksessa eri asioita. Yleinen esimerkki on, että toinen osapuoli saa sopimuksella rahaa, toinen tavaraa. Jo tämä lähtökohta saa osapuolet tarkastelemaan sopimusta aivan eri tavalla.

– Missään tapauksessa ei riitä, että viilataan sanamuodot sellaisiksi, että siinä meidän mielestä lukee jotain. Se altistaa meidät ongelmille, koska silloin emme ole ottaneet huomioon, että vastapuolen mielestä siinä voi lukea jotain ihan muuta, Lehtinen muistuttaa.

Kiista saattaa joskus ratketa jopa yhteen sanaan. Lehtisen mukaan ei ole ollenkaan ennenkuulumatonta, että oikeussaliin tuodaan printtejä kielitoimiston sivuilta, joissa selitetään, mikä kyseisen sanan merkitys oikeasti on.

– Se voi kuulostaa surkuhupaisalta, että miljoonien eurojen riita kiteytyy yhteen sanaan, mutta se vain osoittaa, miten tärkeää on paneutua sopimuksen laatimiseen tosissaan, Lehtinen muistuttaa.

Inhimilliset asiat ratkaisevat sopimusneuvotteluiden onnistumisen

On tärkeää muistaa, että neuvotteluissa pääroolissa ovat ihmiset, ei mikään kasvoton organisaatio. Siksi inhimillisillä asioilla on suuri merkitys neuvottelupöydässä.

– Liike-elämän sopimusten tekemisessä pitäisi taustalla olla samanlainen ajatus kuin avioehdon laatimisessa. Eihän kukaan naimisiin mennessä odota eroavansa, mutta silti varaudutaan siihenkin mahdollisuuteen, Lehtinen kuvailee.

Empatiakyky auttaa paljon. Asioita pitää pystyä katsomaan toisenkin näkökulmasta. Jos neuvotteluissa pitää lähtökohtana vain omien tavoitteiden saavuttamista ja yrittää muotoilla sopimustekstiä itselleen mahdollisimman edulliseksi, mennään yleensä kaikkein eniten metsään. Riidan ainekset ovat valmiit.

– Pitäisi pystyä asettumaan toisen puolen asemaan siinä mielessä, että näkee, mitä he haluavat sopimukselta. Se auttaa lukemaan sopimusta siten, kuin se toinen osapuoli sitä tulkitsee ja siten myös muokkaamaan lausekkeita yksiselitteisemmiksi.

Avoimuus ja luottamukselliset suhteet auttavat

Toinen tärkeä asia sopimusneuvotteluissa on avoimuus. Jotta pystyt ymmärtämään, mitä toinen osapuoli tarkoittaa jollakin tietyllä sanamuodolla, täytyy siitä pystyä keskustelemaan avoimesti.

Myös luottamus on tärkeää sopimuksia laadittaessa. Ilman luottamusta on vaikea löytää molempia osapuolia tyydyttävä sopimus, koska usein joudutaan myös tekemään kompromisseja.

Pahimpia ovat herrasmiessopimukset, jotka perustuvat pelkästään luottamukseen.

Sinisilmäinen ei kuitenkaan kannata olla. Jussi Lehtisen mukaan pahimpia ovat herrasmiessopimukset, jotka perustuvat pelkästään luottamukseen. Kun mitään ei ole paperilla, on väärinymmärryksen todennäköisyys erittäin suuri.

Avoimissa, luottamuksellisissa väleissä liikekumppaniin on myös se hyvä puoli, että kumppani ei mahdollisuuden tullen välttämättä lähde hyödyntämään jotain sanamuotoa omaksi eduksi ja vastapuolen vahingoksi, vaan asioista voidaan keskustella.

Yksi ongelma sopimusten laatimisessa on, että monien mielestä niiden pitää olla jonkinlaista virallisen kuuloista sopimuskieltä. Lehtisen mielestä se ei pidä paikkansa, eikä hän sitä suosittele. Jos pyritään liian hienoihin muotoiluihin päädytään tekstiin, jota edes osapuolet itse eivät ymmärrä.

– Väännetään mieluummin rautalangasta. Ollaan avoimia, kirjataan sopimukseen esimerkkejä ja tehdään tekstistä niin yksiselitteistä kuin mahdollista, Lehtinen opastaa.

Miten riidellään oikein?

Jos kaikesta huolimatta joudutaan riitatilanteeseen, on tärkeää, ettei tunteille anneta valtaa. Organisaatiossa täytyy pystyä siirtämään kaikkein tunteenomaisimmin asiaan suhtautuvat sivuun ja antaa asia muiden hoidettavaksi.

– Siten pystyy välttämään tunnekuohujen aiheuttamat harkitsemattomat toimet, jotka voivat vahingoittaa organisaatiota myöhemmin riitaprosessissa, Lehtinen neuvoo.

Riitelyn siirtämisessä jonkun toisen hoidettavaksi on myös se hyöty, että usein liikesuhdetta haluttaisiin jatkaa riidasta huolimatta. Silloin on hyvä, jos riita-asiaa hoitavat eri ihmiset kuin ne, jotka ovat päivittäin tekemisissä kyseisen liikekumppanin kanssa.

Mitä aikaisemmin pyytää lakineuvontaa, sitä varmemmin riita saadaan selvitettyä ilman kallista oikeusprosessia.

Lehtinen suosittelee lakiasiainosaston tai ulkopuolisen asianajajan ottamista mukaan asian selvittelyyn mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin vältytään virheiltä, eikä ehditä tehdä hallaa oman asian ajamiselle esimerkiksi harkitsemattomilla sähköposteilla. Mitä aikaisemmin asiassa pyytää lakineuvontaa, sitä varmemmin riita saadaan myös selvitettyä ilman kallista oikeusprosessia.

Jussi Lehtinen on asianajajaurallaan hoitanut yhtiöiden välisiä oikeudenkäyntejä ja välimiesmenettelyjä niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Hän on asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksella perustanut Riitelykoulun, huomattuaan toimeksiantotyössä, miten paljon olisi pelastettavissa jo erimielisyyden synnyn alkuvaiheissa ja miten monta riitaa olisi vältettävissä, jos oikeisiin asioihin osattaisiin kiinnittää huomiota jo sopimuksen neuvotteluvaiheessa.

Riitelykoulu on yhtiölle räätälöitävä kolmituntinen ja se on suunnattu sellaisille organisaation avainhenkilöille, jotka saattavat tehdä sitoumuksia yhtiön puolesta. Riitelykoulussa käydään läpi, mistä bisnesmaailman riidat syntyvät, miten niitä voi ennaltaehkäistä ja miten erimielisyydet otetaan organisaatiossa haltuun niin, että menestysmahdollisuudet tulevissa välien selvittelyissä säilyvät mahdollisimman suurina.

Lisää Riitelykoulusta ja liike-elämän riitojen ennaltaehkäisystä Bisnespöytä-podcastissa.