Yrityksen perustaminen

Tänä päivänä yrityksen perustaminen onnistuu helposti yritysmuodosta riippumatta. Tällä sivulla kerromme muutamia tärkeimpiä asioita, joita uuden yrittäjän tulee ottaa huomioon yritystä perustaessaan.

Vuonna 2021 Suomessa perustettiin reilut 41 000 uutta yritystä. Määrä on noin 7,5 % Suomen koko yrityskannasta eli noin 640 000 yrityksestä.

Toimintansa aloittavien yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvamaan päin, sillä esimerkiksi vuonna 2017 uusia yrityksiä perustettiin lähes 10 000 vähemmän kuin viime vuonna. Toisaalta myös lopettaneiden yritysten määrät ovat olleet viime vuosina noususuunnassa.

Yrityksiä perustetaan Suomessa keskimäärin 100 päivässä, mikä kertoo jo siitä, että kyseessä ei ole mikään monimutkainen prosessi. Suomessa on myös viime vuosina tehty kevennyksiä yrityksen perustamiseen, kuten laskemalla osakeyhtiön alkupääoman vaatimus 2 500 eurosta nollaan euroon.

Liikeidea

On varmasti sanomattakin selvää, että lähdettäessä yrittäjäksi liikeidea on tärkein. Liikeidea myös määrittää useat muut asiat, jotka koskevat yritystoiminnan aloittamista.

Liiketoimintasuunnitelma on usein paras tapa käydä läpi kaikki yritystoimintaan liittyvät asiat aina kannattavuuslaskelmista kirjanpidon hoitamiseen. Liiketoimintasuunnitelmaan ei ole olemassa yhtä oikeaa rakennetta, vaan jokaisen yrityksen kohdalla tietyt asiat voivat saada eri painoarvoja. Usein liiketoimintasuunnitelma kattaa muun muassa liikeidean, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat, kirjanpidon järjestämisen sekä kasvusuunnitelmat.

Liiketoimintasuunnitelma on monessa mielessä tärkeä, sillä jos yrittäjä hakee esimerkiksi rahoitusta tai starttirahaa, niin jonkinlainen liiketoimintasuunnitelma on oltava hakemusten liitteenä.

On kuitenkin mainittava, että liiketoimintasuunnitelma ei ole sitova, ellei näin ole erikseen päätetty esimerkiksi osakassopimuksessa.

Yritysmuodon valinta

Kun liikeidea on selvillä, on aika päättää yritysmuodosta. Usein yritysmuoto on selviö jo alusta alkaen, mutta tämä saattaa aiheuttaa päänvaivaa erityisesti osakeyhtiön ja toiminimen välillä.

Osakeyhtiö

Suomessa suosituin yritysmuoto on osakeyhtiö, joita on 262 000 kappaletta. Osakeyhtiön perustamiseen vaadittavaa alkupääomaa on kevennetty tällä vuosituhannella useasti, ja vuodesta 2019 alkaen osakeyhtiön perustaminen ei vaadi omaa pääomaa lainkaan. Vielä 2000-luvun alussa oman pääoman minimi oli 9000 euroa, kunnes sitä kevennettiin vuoden 2006 alusta 2500 euroon.

Osakeyhtiö on hyvä valinta yritysmuodoksi, mikäli yritys hakee rahoitusta toimintaansa tai jos omistajia on enemmän kuin yksi. Hieman toimialasta riippuen osakeyhtiö voi olla myös uskottavuuskysymys, sillä se usein luo asiakkaille kuvan isompaan ja ”vakavampaan” liiketoimintaan tähtäävästä toiminnasta. Osakeyhtiö on usein myös vaatimus, jos yritys etsii sijoittajia yritykseen.

Osakeyhtiö on myös ”turvallinen” valinta, sillä se on itsenäinen oikeushenkilö, mikä tarkoittaa, että yhtiö on itse vastuussaan varoista ja veloista toisin kuin esimerkiksi toiminimiyrittäjä, joka on henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa yrityksen toiminnasta. Tähän lukeutuu kuitenkin poikkeuksia, kuten henkilökohtainen lainojen takaus sekä rikosoikeudellinen vastuu.

Kuten jo edellä kävi ilmi, osakeyhtiön perustaminen ei vaadi omaa pääomaa, mutta täysin ilmaiseksi Oy:tä ei saa pystyyn. Osakeyhtiön perustamisilmoitus on 275 euroa verkossa tehtynä. Aputoiminimen rekisteröiminen maksaa 60 euroa. Aputoiminimi voi tulla kysymykseen erityisesti silloin, jos yrityksessä harjoitetaan kahta hyvin erilaista liiketoimintaa.

Perustamisilmoituksen täyttäminen on helppoa, ja sen voi tehdä joko sähköisesti tai paperitse. Voit lukea asiasta lisää PRH:n sivuilta.

Toiminimi

Toiminimen perustaminen on osakeyhtiön tavoin helppoa ja nopeaa. Toiminimen perustamisilmoitus kaupparekisteriin kustantaa 60 euroa verkossa tehtynä.

Toiminimen pyörittäminen on byrokratian kannalta hieman kevyempää kuin esimerkiksi osakeyhtiön. Toiminimi voi laatia tiettyjen ehtojen täyttyessä kirjanpitonsa yhdenkertaisena eikä tilinpäätöstäkään välttämättä vaadita. Toisaalta tänä päivänä taloushallinto-ohjelmistot, kuten Netvisor, laativat tilinpäätöksen tilikauden aikana toteutetun kirjanpidon pohjalta, jolloin kirjanpito on aina tilinpäätöstasoista. Toiminimi yrittäjä voi halutessaan laatia kirjanpidon yhdenkertaisena, mutta tämä ei ole taloudenseurannan kannalta kovinkaan järkevää.

Merkittävä ero toiminimen ja osakeyhtiön väliltä löytyy verotuksesta. Kun osakeyhtiötä verotetaan tuloksestaan 20 % yhteisöverolla, on toiminimen tulot yrittäjän henkilökohtaista tuloa pääoma- ja ansiotuloveron mukaisesti. Yrittäjä voi vaatia yritystoimintansa tulot verotettavaksi kokonaan ansiotulona tai vaihtoehtoisesti maksimissaan 20 % tuotoista voi verottaa pääomatulona.

Käytännössä erot verotuksessa johtavat siihen, että toiminimiyrittäjällä ei ole mahdollista toteuttaa kovinkaan laajaa verosuunnittelua. Esimerkiksi jos toiminimiyrittäjän tulot ovat jonakin vuonna poikkeuksellisen korkeita, tällöin Suomen progressiivisen verokohtelun myötä myös veroprosentti nousee verrattain korkeaksi. Mikäli yhtiömuotona olisi osakeyhtiö, voisi yrittäjä vuosien mittaan nostaa tasaisesti tuloa ilman poikkeuksellisen korkeaa veroastetta. Tämän johdosta toiminimiyrittäjyys sopiikin vain pienemmille yrityksille.

Oikeudellisia riskejä ei varmastikaan voi korostaa liikaa toiminimiyrittäjyyden kohdalla. Mikäli toiminimiyrittäjänä toimivalle putkimiehelle sattuu huolimattomuuttaan asennusvirhe asiakkaan kodissa, ja tämä aiheuttaa mittavan vahingon, on yrittäjä henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa niistä vahingoista, joita mm. vakuutukset eivät korjaa. Osakeyhtiössä yhtiö on itse vastuussa tästä, jolloin edessä voisi pahimmassakin tapauksessa olla vain konkurssi, mutta omistajat eivät joudu henkilökohtaisella omaisuudellaan korvaamaan aiheutettua vahinkoa.

Kevytyrittäjyys – kannattaako se?

Kevytyrittäjyyttä markkinoidaan helppona ratkaisuna yrittäjätoiminnan aloittamiseksi.

Kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan laskutuspalvelun käyttöä yritystoiminnan työn laskuttamisessa. Juridisesti katsoen kevytyrittäjä on aivan yhtä lailla yrittäjä kuin esimerkiksi toiminimiyrittäjä, vaikkakaan laskutuspalveluiden käyttäjät eivät toimi omalla y-tunnuksella. Näin ollen esimerkiksi työttömyystukien saamisessa laskutuspalveluiden käyttäjät katsotaan yrittäjäksi samalla tavoin kuin harjoittaisivat toimintaa jonkin yritysmuodon alla.

Kevytyrittäjyydessä on kuitenkin puolensa. Se on varmasti oiva tapa tunnustella yrittäjyyttä sekä se sopii hyvin pieneen sivutoimiseen yritystoimintaan. Kevytyrittäjä ei ole myöskään muun muassa kirjanpitovelvollinen.

Helppoudella on myös hintansa. Kevytyrittäjä ei ole oikeutettu esimerkiksi vähentämään verotuksessa hankintakulujaan, kuten tietokonetta tai muita työvälineitä. Kevytyrittäjät joutuvat myös maksamaan jokaisesta myyntilaskustaan osan laskutuspalvelulle. Kevytyrittäjät eivät ole myöskään oikeutettuja starttirahaan.

Ylen laatiman laskelman mukaan kevytyrittäjyys ei kannata ainakaan taloudellisessa mielessä, sillä heidän esimerkkilaskelmassaan 31 000 euroa vuodessa laskuttavalle kevytyrittäjälle jäisi vuodessa käteen noin 15 500 euroa kun taas toiminimiyrittäjä kuittaisi peräti 3600 euroa enemmän – reilut 19 000 euroa.

Kampanja: Tarjous uusille yrityksille

Taloushallinto-ohjelmat ovat kehittyneet hurjasti viime vuosien aikana. Niiden käyttäminen on helppoa ja ne myös säästävät runsaasti yrittäjän aikaa.

Netvisorin avulla huolehdit talouden rutiineista vaivatta. Laskutat helposti ja nopeasti, hoidat ostolaskut hetkessä ja voit luottaa, että yrityksesi kirjanpito ja talousluvut ovat aina ajan tasalla.

Netvisor haluaa tukea uusia yrityksiä alkutaipaleellaan. Siksi tarjoamme uudelle yritykselle Netvisor-taloushallinnon ohjelmiston ilman kuukausimaksua 12 kuukaudeksi.