Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Jari Seppä avasi näkemyksiään alan tulevaisuudesta Netvisorin BetterTogether’22 tapahtumassa. Hänen mukaansa alan tulevaisuus näyttää hyvältä. Työtä riittää alan ammattilaisille automaation tulosta huolimatta, mutta työtehtävät muuttuvat.

Jari Seppä

Jari Sepän keynote-puheenvuoron otsikkona oli – Taloushallintoalan tulevaisuuden näkymät. Hän aloitti kuitenkin muistuttamalla, että alan kehityksen taustalla ovat muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa, yrityskentässä ja työelämässä. Suuria muutoksia on tapahtunut bisneksen tekemisen muodoissa, liiketoimintakentän laajuudessa, muutoksen nopeudessa, yritysten toimialoissa jne.

Seppä esittikin puheensa aluksi ajatuksia herättävän kysymyksen: Ymmärtävätkö tilitoimistot kaikkia asiakasyritysten tulevaisuuden tarpeita? Miten autetaan suomalaista pienyritystä kansainvälistymään, miten verkkokauppa otetaan käyttöön, miten tuetaan suomalaista yritystä voittamaan kansainvälisessä kilpailussa ja mitä ovat uusien alojen, kuten peliyritysten tai tubettajien tarpeet?

Tilitoimistossa pohdittava jo nyt

Sepän mukaan teknologian kehitys jatkuu ja se madaltaa kynnystä tulla alalle. Uusia tilitoimistoja perustetaan koko ajan lisää. Taloushallinnon ulkoistusten yleistyminen jatkuu, mikä pitää koko alan kasvussa muutaman prosentin vuositahdilla.

Konsultointipalveluiden rooli kasvaa. Yritykset tarvitsevat jatkuvasti enemmän tukea ja neuvontaa. Seppä kehottaa tilitoimistoja ottamaan kaiken irti käynnissä olevasta muutoksesta.

– Te olette yrittäjän talouspääliköitä, joten hyödyntäkää tämä muutosten luoma avun tarve. Auttakaa heitä kasvamaan ja saamaan leivälleen meetvurstia lauantaimakkaran sijaan.

Kasvava asiakas tuo kasvua myös tilitoimistolle

Hän muistuttaa, että kasvava asiakas tuo kasvua myös tilitoimistolle. Toinen trendi alalla on keskittyminen. Tilitoimistot erikoistuvat tiettyihin toimialoihin tai tiettyyn osaamiseen. Myös polarisaatio, eli toimintatapojen erilaistuminen tulee Sepän mukaan jatkumaan.

Yksi vahvasti alan tulevaisuuteen vaikuttava tekijä on, millainen Suomen yrityskenttä on tulevaisuudessa. Seppä arvioi, että esimerkiksi yksinyrittäjien ja kevytyrittäjien määrä tulee entisestään kasvamaan.

Julkishallinnon päätökset ovat aina vaikuttaneet alan toimintaan merkittävästi. Tulevina vuosina odotetaan ratkaisuja mm. transaktiokohtaisesta alv-ilmoituksesta, eKuitista, liiketapahtuma/kirjausstandardeista jne.

Kaikki edellämainittu huomioiden tilitoimistoissa on hyvä alkaa viimeistään nyt pohtia omia tulevaisuudensuunnitelmia. Mitä palveluita tuotetaan jatkossa itse ja mitä kumppaneiden kanssa? Miten järjestelmät ja prosessit muuttuvat? Miten nämä vaikuttavat työntekijöiden toimenkuviin ja osaamisvaatimuksiin? Miten palvelut jatkossa hinnoitellaan asiakkaalle?

Taloushallinnon työ tulevaisuudessa

Taloushallintoliitto on tehnyt tutkimuksen, jossa selvittiin, millaisessa kehitysvaiheessa sen jäsentilitoimistot ovat. Selvityksen mukaan Taloushallintoliiton jäsenistä 51% on edelleen perinteisiä tilitoimistoja, jotka palvelevat paljon perinteisiä mappiasiakkaita.

29% jäsenistä on kehittyviä tilitoimistoja, joissa on jo digitaaliset ohjelmistot käytössä ja toimialan kehitystä seurataan mielenkiinnolla. Loput 20% ovat uudistajia. He ottavat ohjelmistojen automaatiosta hyödyt irti ja järjestelmiä käytetään prosessien tehostamiseen. He hyödyntävät robotiikkaa ja tarjoavat lisäarvopalveluita.

Jari Sepän mukaan järjestelmät, automatiikka ja robotiikka eivät suinkaan vähennä yritysten hallinnollista taakkaa.

Järjestelmät, automatiikka ja robotiikka eivät suinkaan vähennä yritysten hallinnollista taakkaa

– Substanssiosaamisen vaatimus ei katoa, vaan päinvastoin asiat on isompia ja haastavampia kokonaisuuksia. Asiantuntijaa tullaan tarvitsemaan aina mm. julkishallinnon lisääntyvien vaatimusten vuoksi, Seppä sanoo.

Myös asiakkaiden odotukset muuttuvat. Odotetaan jatkuvaa tehostamista sekä sata prosenttista laatua. Asiakaspalvelun laatu ja määrä tulevat lisääntymään. Taloushallinnon asiantuntija ei ole enää tiedon kirjaaja, vaan palvelun ja oman alansa konsultoinnin ammattilainen.

Digitalisoituminen muuttaa ja tehostaa prosesseja, jolloin rutiinityö ja raportointi vähenee ja aikaa jää neuvonannolle. Erityisesti pienemmissä tilitoimistoissa asiakaspalvelun laatuun kannattaa panostaa, sillä syvä asiakassuhde pitää asiakkaat talossa.

Asiantuntijuutta tarvitaan aina

Vaikka automaatio ja robotiikka pystyykin jo monenlaiseen, kaikkeen ne eivät pysty koskaan. Aina on asioita, joita järjestelmä ei pysty hoitamaan. Aina tapahtuu poikkeuksia, kun kyseessä on ihmisten palveleminen.

Seppä listasi puheenvuorossaan tulevaisuuden taitoja ja rooleja, joita tilitoimistoissa tarvitaan. Ensimmäisenä hän nosti esiin osaamisen ylläpidon ja jatkuvan oppimisen. Lait ja säädökset muuttuvat, ohjelmistot muuttuvat, asiakkaiden toiveet ja tarpeet muuttuvat. Mitä paremmin pysyy ajan tasalla, sitä varmemmin pärjää kilpailussa.

Luottamuksellisen tiedon käsittely on yksi alan selkärangoista. Projektiosaaminen on taito, joka on hyvä ottaa haltuun, sillä töiden projektiluonteisuus on kasvussa.

Tarjoa asiakkaille palveluita, joita he eivät osaa itse edes pyytää ja yllätä heidät

Asiakaspalvelun laadusta ja proaktiivisuudesta Seppä puhu innostuneesti. Hänen kannusti tarjoaman asiakkaille palveluita, joita he eivät ehkä osaa itse edes pyytää ja yllättämään heidät silloin tällöin tarjoamalla neuvoja tai dataa, josta on konkreettista hyötyä.

Datan tulkinta ja analysointi ovat myös ehdottomasti tulevaisuuden taitoja. Kun kirjanpito syntyy lähes automaattisesti on kirjanpitäjän osattava jalostaa kirjanpidon luvuista asiakkaalle hyödyllistä tietoa, tarjottava liiketoiminnallista tukea ja ongelmanratkaisua.

Taloushallintoalalla on jo jonkin aikaa ollut työvoimapula. Tällä hetkellä pulaa osaajista on erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa.

– Vielä muutama vuosi sitten tilitoimistoista kerrottiin, että pulaa on hyvistä kirjanpitäjistä. Kun aiheesta kysyy nyt sanotaan, että on pulaa kirjanpitäjistä, Seppä kuvailee muutosta.

Työtä alalla riittää. Ammattitaitoiselle kirjanpitäjälle ja palkanlaskijalle löytyy aina töitä ja heillä on useita urapolkuja valittavana. Seppä päätti keynotensa sanomalla, että taloushallintoalan toimintaympäristö muuttuu koko ajan, mutta toimiala voi erinomaisen hyvin.


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.