Verosuunnittelu kannattaa

Jokainen yrittäjä haluaa nostaa yrityksestään mahdollisimman paljon tuloja mahdollisimman vähin veroseurauksin. Jotta se onnistuu, täytyy tehdä tarkkoja laskelmia ja suunnitelmia mielellään vuosia etukäteen. Se, että suunnittelee hyvin tulojen tulouttamisen yrityksestään, ei tarkoita veronkiertoa vaan se on ainoastaan fiksua.

– Hyvällä verosuunnittelulla pystytään minimoimaan sekä yrityksen että osakkaan henkilökohtaisesti maksamat verot. Sitä kautta pystyy kasvattamaan omaa henkilökohtaista varallisuuttaan mahdollisimman nopeasti, kuvailee Rantalaisen veroasiantuntija Juho Heikkinen verosuunnittelun tavoitteita.

Kun alkaa suunnitella verotustaan, kannattaa tähtäin asettaa heti useamman vuoden päähän. Näin pystyy paremmin asettamaan tavoitteita sekä yrityksen että henkilökohtaiselle taloudelle. Toisaalta verosuunnitelmaa on hyvä myös päivittää säännöllisesti, varsinkin jos yhtiön taloudessa tapahtuu merkittävää liikettä suuntaan tai toiseen.

Verosuunnittelussa on tärkeää huomioida sekä yhtiön että osakkaan talous. Kaikkeen tietysti vaikuttaa yrityksen varallisuus ja miten se kehittyy, mutta hyvä on myös pohtia osakkaiden henkilökohtaisia tarpeita. Miten paljon tuloja tarvitaan perheen arjen pyörittämiseen, onko suunnitelmissa jotain suurempia hankintoja ja olisiko välillä vaikkapa varaa jättää osa osingoista nostamatta ja kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta.

– Verosuunnittelu kannattaa aloittaa pohtimalla, mikä on yrittäjän ja hänen perheensä rahan tarve. Koko verosuunnittelun pääidea on, että yhdistetään yrityksen budjetti ja yrittäjän henkilökohtainen budjetti, Heikkinen sanoo.

Ensin verottomat, sitten palkka ja viimeisenä osingot

Juho Heikkinen opastaa aloittamaan tulojen tulouttamisen aina ensin verottomista tuloista eli päivärahoista ja matkakuluista. Ne ovat sekä yhtiölle että osakkaalle kaikkein edullisin tapa. Osakkaan ei tarvitse maksaa niistä tuloveroa ja yritykselle ne puolestaan ovat vähennyskelpoista menoa, joka pienentää verotettavaa tulosta.

– Niistä saadaan kaikkein isoin hyöty, mutta se pitää muistaa, että niiden täytyy aina pohjautua todellisiin tapahtumiin. Eli kuitit talteen, Heikkinen muistuttaa.

Toiseksi edullisin tulomuoto on palkka, josta menee yksinkertainen vero. Yhtiö voi vähentää palkat tuloksestaan, mutta osakkaan täytyy maksaa niistä tuloveroprosenttinsa mukainen vero. Tässä kohtaa kannattaa laskea tarkkaan, miten paljon palkkaa on järkevää nostaa, koska tulovero on progressiivinen ja nousee nopeasti melko korkeaksi.

– Palkkaa kannattaa nostaa noin 30 000 – 40 000 euroa vuodessa, jolloin tuloveroprosentti jää vielä alle 26:n, Heikkinen opastaa.

26 prosenttia siksi, että se on osinkojen minimi kokonaisverorasitus. Eli kaikkein huonoin laatusuhde verotuksellisesti on osingoilla, joista veroa maksavat sekä yritys että osakas. Yritys siis maksaa tilikauden voitosta 20 prosenttia veroa. Osinkoja voi nostaa yhtiön jakokelpoisista varoista, josta on siis jo keraalleen maksettu verot. Kun osakas nostaa osinkoa, maksaa hän osasta siitä vielä pääomaveroa, joka osingon suuruudesta riippuen on 30 tai 34 prosenttia.

Osinkoverojen laskeminen ei ole ihan helppoa

Osinkoverotuksen laskeminen on hieman monimutkaista, mutta yritetään. Yhtiön osakkaat voivat siis nostaa verohuojennettua osinkoa kahdeksaan prosenttiin asti nettovarallisuudesta. Esimerkiksi 100 000 euron nettovarallisuudesta verohuojennettua osinkoa voi nostaa 8 000 euroa. Tästä summasta osakkaat saavat 75 prosenttia verovapaasti ja 25 prosentista he maksavat pääomaveroa. Eli 8000 euron osingosta saa 6000 euroa puhtaana käteen ja lopuista 2000 eurosta he maksavat 30 prosenttia pääomaveroa. Yhteensä osinkoina saa siis tilille 7400 euroa. Yhtiön täytyy pidättää osingoista aina vähintään 7,5% ennakonpidätys ennen maksamista osakkaille. Yhtiö tilittää verot osakkaan puolesta.

Jos he haluavat nostaa osinkoja enemmän kuin kahdeksan prosenttia, muuttuu verotus niin, että ylimenevältä osalta he maksavat ansiotuloveroa 75 prosentista ja verovapaana he saavat 25 prosenttia.

Pelkkää osinkoa yrityksestä kannattaa nostaa hyvin harvoin, koska palkasta maksettava tuloverotus on edullisempaa aina 26 prosentin kokonaisveroasteeseen asti. Joissakin harvoissa tilanteissa pelkästään osingon nostaminen voi olla järkevää.

Miten sitten kannattaa toimia muiden osakkaan yrityksestä saamien tulojen kanssa ja mitä verosuunnittelussa ehdottomasti ei kannata tehdä? Muun muassa näihin kysymyksiin Juho Heikkinen vastaa Bisnespöytä-podcastissa.