Kuljetusalan sukupolvenvaihdoksiin vauhtia digitalisaatiosta?

Kuljetusala on yksi niistä aloista, joilla on lähiaikoina edessä mittava sukupolvenvaihdos. Viime vuonna tehdyn koko Suomen yrittäjäkuntaa koskevan omistajanvaihdosbarometrin yli 55-vuotiaista yrittäjistä noin 86 % kaavailee eläköitymistä seuraavien viiden vuoden aikana. Kuljetusalla on noin 9000 yritystä, mikä tarkoittaa myös suurta määrää eläköitymisestä johtuvia sukupolvenvaihdoksia kuljetusalalla.

SKAL:n lakimies Sami Svinhufvud kertoo, että jatkajien löytäminen on kuljetusalalla vaikeampaa kuin monella muulla alalla. Kuljetusyrittäminen on kovaa, fyysistä työtä. Töitä tehdään usein erikoisina vuorokaudenaikoina ja säästä riippumatta. Toinen syy kuljetusyritysten myynnin hankaluudelle on, että alan yritykset ovat usein hyvin pieniä ja vahvasti yrittäjävetoisia.

– Meillä saattaa olla myös imago-ongelma, joka perustuu pitkälti vanhaan tietoon. Moni nuori pitää kuljetusalaa saastuttavana ja miehisenä alana, jossa naisilla ja ympäristökysymyksillä ei juuri ole sijaa. Tosiasiassa kuljetusala on nopeasti kehittyvä ja ympäristöhuolien synnyttämisen sijaan tärkeä osatekijä myös ilmastomuutoksen ratkaisuissa, Svinhufvud sanoo.

Svinhufvudin mukaan ala on kehittynyt jatkuvasti vähäpäästöisemmäksi ja kannattava toiminta edellyttää jatkuvaa kehittymistä myös ympäristökysymyksissä. Esimerkiksi tavaroiden liikuttaminen suuremmilla kuljetuksilla vähentää huomattavasti päästöjä yksittäisiin pienkuljetuksiin verrattuna. Alalla on myös yhä enemmän menestyviä naisyrittäjiä, mutta toivottavasti jatkossa nykyistäkin enemmän.

Valmistauduttava hyvissä ajoin

Sukupolven vaihdoksissa ja myös myynnissä yksi haaste on se, ettei omistajanvaihdokseen ole valmistauduttu riittävän hyvissä ajoin. Omistajanvaihdos on pitkällinen prosessi, eikä pituuteen vaikuta vähiten yrittäjän oma henkinen luopumistyö. Svinhufvudin mukaan yrittäjän pitäisi miettiä yrityksen jatkoa jo vuosia ennen todellista luopumisajankohtaa.

– Mitä pidempään asiaa venyttää, sen hankalampaa jatkajan löytäminen on. Suunnitelmia on tärkeää tehdä hyvissä ajoin, mutta on muistettava, että niitä voi myös muuttaa. Harva tietää tarkalleen, miten maailma seisoo 10, saati 30 vuoden kuluttua, Svinhufvud muistuttaa.

Yrittäjän tulisi siis miettiä yrityksen polkua paljon pidemmälle kuin vain oman uransa mitan. Jos tavoitteena on sukupolvenvaihdos, täytyisi lasten kasvattaminen yrittäjyyteen aloittaa jo nuorena. Heidät täytyisi myös ottaa vaiheittain mukaan yrityksen päätöksentekoon, jotta muutos olisi kaikille osapuolille mahdollisimman sujuva.

Mitä pidempään asiaa venyttää, sen hankalampaa jatkajan löytäminen on

– Liian usein yrittäjävanhemmat puhuvat kotona vain yrittäjyyden negatiivisista puolista, mikä ei varmasti saa perheen nuorisoa hinkumaan yrittäjäksi ryhtymistä. Toinen haaste sukupolvenvaihdoksissa on, ettei vanhempi polvi luota nuorempien pystyvän tekemään asioita paremmin, Svinhufvud harmittelee.

Vuosikymmenten kokemus on tottakai arvokasta pääomaa, joka on syytä saada siirrettyä jatkajille. Nuoret tuovat kuitenkin toimintaan aivan uudenlaista ajattelua ja osaamista, jota nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan enenevässä määrin.

Riskejä pienemmiksi

Yksi alan houkuttelevuutta heikentävä tekijä on myös sen riskialttius. Kuljetusalalla investoinnit ovat suuria, yhteistyösopimukset usein lyhytkestoisia ja irtisanomisajat lyhyitä. Hyväkään asiakaskunta ei siis takaa uudelle yrittäjälle automaattisesti varmaa pohjaa liiketoiminnalle. Juuri tällä hetkellä monessa yrityksessä murehditaan myös räjähdysmäisesti nousseita polttoaineiden hintoja. Yritystoimintaan liittyy luonnollisesti aina riskejä, joihin on pystyttävä varautumaan ja sopeutumaan.

Suurinta osaa riskeistä pystyy ennakoimaan ja niihin voidaan tänä päivänä varautua yhä paremmin, kun esimerkiksi käyttää toiminnan ohjaamiseen erilaisia digitaalisia työkaluja. LogiSystems Oy:n toimitusjohtajan Juha-Pekka Wahlströmin mukaan kuljetusalalla on saatu merkittäviä säästöjä digitaalisten toiminnanohjausjärjestelmien avulla.

– Niiden avulla pystytään mm. tehostamaan kuljetuksia, vähentämään tyhjänä ajoa, optimoimaan ajotapaa ja reittejä ja siten säästämään polttoainetta, Wahlström listaa.

Uusi tekniikka on osa yrityksen vetovoimaa ja se tuo kilpailuetua

Digitaaliset työkalut on otettu kuljetusalalla hyvin vastaan. Onhan alalle tuleva väki muutenkin jo tekniikkaorientoitunutta. Aivan vanhimmassa ikäluokassa uusien työkalujen käyttöä kuitenkin arastellaan. Eläkkeelle siirtymistä kaavaileva yrittäjä usein toivoo, että nuorempi polvi tekisi digisiirtymän.

– Digitalisaatio on kuitenkin tärkeä myyntivaltti, kun etsitään yritykselle jatkajaa. Yritystä ei saa myytyä, jollei uudistuksia ole tehty. Liikearvoa ei ole, jos uuden yrittäjän pitää lähteä tekemään digitalisaatiota nollasta, Wahlström arvioi.

Myös Svinhufvud näkee, että digityökalut ovat perusedellytys toiminnan jatkolle. Digitaalisuus on hänen mukaansa helpottanu ja lisänny yrittäjien kiinnostusta osallistua kirjanpitoon ja tarkempaan toiminnanohjaukseen.

– Uusi tekniikka on osa yrityksen vetovoimaa ja se tuo kilpailuetua. Ohjelmistot ovat mullistaneet monen kuljetusyrityksen toiminnan ja kannattavuuden, Svinhufvud kertoo.

Alan houkuttelevuutta lisättävä

SKAL pyrkii vahvasti nostamaan esiin kuljetusalan hyviä puolia, houkuttelevuuden lisäämiseksi. Suomi on pitkä maa ja maantiekuljetuksilla jatkossakin erittäin tärkeä merkitys tavaran liikuttamisessa. Etätyöaika ja verkkokaupankäynnin nopea kasvu on vain lisännyt tavarankuljetuksen tarvetta, joten alalla näyttäisi riittävän töitä myös tulevaisuudessa.

– Teemme koko ajan työtä sen eteen, että ihmisillä olisi parempi käsitys alastamme. Ei se ole pelkkää raatamista ja vanhanaikaista, saastuttavaa autoilua. Tämä on monipuolinen ja nopeasti kehittyvä ala, jossa panostetaan koko ajan myös ympäristöystävällisyyteen jo osana kannattavuutta, Sami Svinhufvud sanoo.

Kuljetusalalla on yrittäjien lisäksi pulaa myös työntekijöistä. Svinhufvudin mukaan alalle haluttaisiinkin enemmän naisia ja maahanmuuttajia.

Kuljetusalalla hyvin yleistä on, että jatkaja löytyy joko perheen tai työntekijöiden parista. Ellei näin tapahdu, voisi yksi ratkaisu potentiaalisten ostajien löytymiseen Svinhufvudin mielestä alalle erikoistunut yrityskauppatoimija. Eräänlainen kuljetusalan yritysten pörssi, joka toisi myyjät ja ostajat yhteen.

– Sen pitäisi olla matalan kynnyksen toimija, joka pystyisi puolueettomasti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti arvioimaan yritykselle käyvän hinnan. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä lakiteknisissä ja verotuksellisissa asioissa SKAL tarjoaa jäsenyrittäjilleen laajasti neuvoja ja palveluja. Tällä hetkellä tiedossa olevat yrityskauppatoimijat voivat olla monelle kuljetusyritykselle kustannuksiltaan liian suuria, sillä monet niistä ovat pieniä ja mahdollinen jatkaja on jo tiedossa, mutta haluttaisiin vielä ulkopuolinen valistunut arvio yrityksen markkina-arvosta kaupan toteuttamiseksi, Svinhufvud kuvailee.