Automaatio vapauttaa ihmisen olemaan ihminen

Työtä on automatisoitu jo yli sata vuotta. Ensimmäiset liukuhihnat otettiin käyttöön Fordin tehtaalla vuonna 1908. Silloin automatisoitiin käsityötä. Onko kehitys ollut hidasta vai nopeaa, kun yli sata vuotta myöhemmin olemme nyt tilanteessa, jossa ihmisen aivotyötä automatisoidaan? Vastaus riippuu varmasti näkökulmasta. Automaattisesta tietojenkäsittelystä, ATK:sta on puhuttu jo vuosikymmeniä, kuitenkin vasta nyt kone oikeasti tekee asioita automaattisesti, eikä vain noudata ihmisen klikkailemia käskyjä.

Kuuntele podcastina.

Monessa yrityksessä on nyt ajankohtaista toimintojen sähköistäminen, digitalisoiminen, automatisointi ja robotiikka. Kuka voi rehellisesti sanoa, että tietää, mitä nuo termit oikeasti tarkoittavat? Termistöä valottivat Bisnespöytä-podcastissa IF Vakuutuksen Pohjoismaiden robotiikasta vastaava johtaja Asko Mustonen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämä professori ja Visma Solutionsin Senior Advisor Harri Koponen.

Sähköistäminen

Esimerkiksi sähköposti on sähköistänyt postin kulun. Ihminen kirjoittaa edelleen viestin, mutta se kulkee sähköisesti vastaanottajalle.

Digitalisointi

Toimintatapojen muuttamista ja teknologian hyödyntämistä siinä. Esimerkiksi yrityksessä muokataan toimintatapoja ja otetaan uusi toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön, jotta voidaan tehostaa toimintaa.

Automatisointi

Kone käsittelee sinne ladattua tietoa ja tekee toimintoja tiedon pohjalta. Esimerkiksi taloushallinto-ohjelmisto maksaa sähköisenä sisään tulleen laskun automaattisesti etukäteen määriteltyjen tarkastussääntöjen mukaisesti. Jos se havaitsee poikkeamia, ilmoittaa se niistä ihmiselle.

Robotiikka

Robotti tekee töitä samalla tavalla kuin ihminen tekisi. Robotti opetetaan käyttämään ohjelmistoja ihmisen puolesta.

Miksi yrityksen kannattaa automatisoida?

Automaatio ei ole enää mikään uusi juttu. Sitä on kaikkialla. Ehkä jopa niin paljon, että emme edes ajattele sitä automaationa, vaan se on normaalia elämäämme. Rahaa ei tarvitse mennä nostamaan pankin tiskiltä, kun kaiken voi maksaa pankkikortilla tai kännykällä. Kirjan tai vaatteen voi ostaa nettikaupasta yhdellä napin painalluksella. Asiakkaat ovat siis jo tottuneet automaatioon ja itsepalveluun. Monin paikoin he myös vaativat sitä.

Automaatio tuo yritykseen vapautta. Se muun muassa poistaa aika-, paikka- ja henkilöriippuvuuden monista yrityksen tehtävistä. Enää asioiden eteneminen ei ole kiinni siitä, että joku on poissa. Jokaisen pienen asian, kuten allekirjoituksen takia ei tarvitse enää mennä työpaikalle. Enää ei tarvitse käyttää mutua, kun käytetyistä työtunneista, maksetuista laskuista, työtunnin tuottavuudesta ja monista muista asioista saa faktatietoa sähköisistä järjestelmistä.

Robotin tehtävä on ottaa robotti pois ihmisestä.

– Automaatio vapauttaa aikaa rutiinitöistä, jotta yrityksessä on kerrankin aikaa panostaa siihen, mikä on oikeasti tärkeää; menestyä markkinoilla ja palvella asiakkaita, Harri Koponen kuvailee automaation hyötyjä.

– Robotin tehtävä on ottaa robotti pois ihmisestä, jotta ihmisellä olisi enemmän aikaa olla ihminen, luova ja empaattinen, Asko Mustonen sanoo.

Mitä hyötyä?

Suurin hyöty automaatiosta saadaan, kun käytetään sen vapauttama aika mahdollisimman järkevästi hyödyksi. Tehdään asioita fiksummin ihmisenä. Kun automaatio tai robotiikka hoitaa ns. helpot rutiinityöt, täytyy ihmisen käyttää vapautuva aika korkeampaa älykkyyttä sekä nimenomaan Mustosen mainitsemia luovuutta ja empaattisuutta vaativiin tehtäviin.

Tehdään asioita fiksummin ihmisenä.

Esimerkiksi asiakaspalvelussa tämä tarkoittaa, että robotti voi vastata muutamiin kymmeniin helppoihin kysymyksiin, joita asiakkaat esittävät usein. Kun asiakaspalvelijan ei tarvitse käyttää aikaa näiden rutiinivastausten antamiseen, voi hän keskittyä haasteellisempiin kysymyksiin ja auttaa paremmin asiakkaita, joiden ongelmat vaativat pidempää selvittelyä.

Myynnissä automaatio auttaa myyjää keskittymään asiakkaaseensa paremmin. Myyjän tukityökalut, kuten CRM ja ERP vähentävät merkittävästi ns. paperityötä ja myyjäkin voi keskittyä paremmin asiakkaansa kuuntelemiseen ja hänen tarpeidensa selvittämiseen. Siis luomaan paremmin arvoa asiakkaalle ja siten myös todennäköisesti tekemään enemmän kauppoja.

Etulyöntiasema automaation avulla

Suomi on pieni markkina ja vaikka meidät tunnetaan maailmalla korkealaatuisista tuotteista, täytyy meidän pystyä pitämään myös hinnat kilpailukykyisinä. Automaatio auttaa siinä. Pohjoismaissa paljon työnsä puolesta kiertävä Asko Mustonen arvioi, että Suomi on automaatiossa ja robotiikassa pienoisella etumatkalla naapurimaihin nähden.

– Suomessa kokeillaan ketterästi uusia asioita. Jos huomataan, että ne eivät toimi, heitetään pois ja kokeillaan jotain muuta. Muissa Pohjoismaissa käytetään ehkä enemmän aikaa keskusteluun ja eri puolten punnitsemiseen, Mustonen arvioi.

Tämä etulyöntiasema meidän täytyy säilyttää. Siksi suuryritykset ja myös valtio ovat viime aikoina aktiivisesti ohjanneet muita toimijoita yhä enemmän automaation pariin. Esimerkiksi kaupan suuret keskusliikkeet ovat alkaneet vaatia toimittajiltaan sähköistä tilaus-toimitusjärjestelmää. Vuoden vaihteessa Suomessa otettiin käyttöön tulorekisteri, joka tulee jatkossa helpottamaan tulotietoihin liittyvää tiedonvälitystä niin yrityksissä kuin eri virastoissa. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä verkkolaskulaki, jonka tavoitteena on saada aikaan merkittäviä säästöjä tehostamalla taloushallintoa. Automaatiolta ei voi enää välttyä, eikä siitä kelkasta kannata jäädä pois.

Rutiinien automatisointi on pakko tehdä ennemmin tai myöhemmin.

– Niillä yrityksillä, jotka aikovat olla olemassa vielä kymmenen vuoden päästäkin, on olemassa vain yksi vaihtoehto. Rutiinien automatisointi on pakko tehdä ennemmin tai myöhemmin. Kun se valinta tehdään, alkaa se tuottaa siitä hetkestä lähtien arvoa yritykselle, Harri Koponen tiivistää.

Lisää Mustosen ja Koposen ajatuksia automaatiosta, robotiikasta ja niiden hyödyistä yritykselle Bisnespöytä-podcastissa.