Talouspulssi 2026 – Yritystalouden tilannekuva paljastaa voittajat ja häviäjät
Vuosi 2026 on käynnistynyt suomalaisyrityksissä ristiriitaisissa tunnelmissa. Talous ei ole ajautunut syvään taantumaan, mutta toisaalta laaja-alainen kasvu antaa yhä odottaa itseään. Netvisorin tuore Talouspulssi 2026 -raportti tarjoaa tähän tilanteeseen poikkeuksellisen näkymän: lähes 20 000 suomalaisyrityksen anonymisoituun talousdataan perustuvan tilannekuvan, jota on täydennetty talouden asiantuntijoiden näkemyksillä.
Tämä yhdistelmä kertoo yhden keskeisen viestin: Suomi pysyy pystyssä, mutta kasvu ei kanna kaikkia.
Vakaata, mutta jumittunutta kehitystä
Netvisorin data vuosilta 2024–2025 osoittaa, että yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi maltillisesti, noin +2,2 prosenttia. Ensisilmäyksellä tämä voi näyttää rohkaisevalta.
Kun tarkastellaan tyypillistä yritystä eli mediaaniyritystä, kuva muuttuu. Sen liikevaihto kasvoi vain +0,2 prosenttia. Käytännössä kasvu oli lähes nollassa.
Tämä kertoo polarisaatiosta: taloudellinen hyöty keskittyy yhä harvemmille toimijoille. Osa yrityksistä kasvaa ja investoi, kun taas suuri joukko junnaa paikallaan tai supistuu hieman.
Lisäksi myyntitapahtumien määrä laski, vaikka ostotapahtumat pysyivät suhteellisen vakaina. Tämä viittaa siihen, että uusia kauppoja syntyy aiempaa harvemmin, kysyntä on varovaista ja investointeja lykätään.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 konkurssiin hakeutui eniten yrityksiä sitten vuoden 1996, ja konkurssihakemusten määrä kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2024. Tämä vahvistaa käsitystä herkästä tasapainosta.
Voittajat ja häviäjät erottuvat yhä selvemmin
Yrityskoko ratkaisee enemmän kuin ennen
Suuremmat yritykset ovat keskimäärin pystyneet säilyttämään asemansa paremmin. Ne hyötyvät mittakaavaeduista, vahvemmasta rahoitusasemasta, kansainvälisistä arvoketjuista ja hajautetummasta asiakaskunnasta.
Mikro- ja pienyrityksissä kysynnän heikkeneminen näkyy nopeammin. Niiden riippuvuus kotimaisesta kulutuksesta on suurempi, ja puskurit ohuempia.
Palkkalaskelmien kokonaismäärä kääntyi hienoiseen laskuun (-0,15 %), mutta suuryrityksissä henkilöstökehitys oli poikkeuksellisesti myönteistä. Tämä vahvistaa kahtiajakautunutta kehitystä.
Toimialojen sisälläkin hajonta kasvaa
Toimialojen väliset erot ovat merkittäviä, mutta vielä kiinnostavampaa on hajonta toimialojen sisällä.
Kasvavia aloja ovat rahoitusala, teollisuus ja IT-ala, jossa kasvu oli vahvaa sekä kokonais- että mediaanitasolla.
Haastavassa tilanteessa suurista toimialoista ovat rakentaminen, kauppa ja kuljetus, erityisesti kuluttajakysynnän heikkenemisen vuoksi.
Silti saman toimialan sisällä voi olla sekä menestyjiä että sopeuttajia. Tämä korostaa yritysten omien strategisten valintojen merkitystä. Markkinatilanne ei yksin ratkaise, vaan muutoskyky ratkaisee.
Varovaisuus leimaa yritysten päätöksiä
Palkkalaskelmien sekä osto- ja myyntitapahtumien kehitys kertoo yhdestä asiasta: yritykset ovat varovaisia.
Työllisyys ei ole romahtanut, mutta uusia rekrytointeja tehdään harkiten. Investointeja lykätään ja kassavirtaa vahvistetaan.
Ympäristö muistuttaa taselamaa: yritykset vahvistavat taseitaan, mutta eivät uskalla ottaa suuria askelia eteenpäin. Tällaisessa tilanteessa pienilläkin poikkeamilla voi olla suuri vaikutus. Kun voittomarginaalit ovat kapeita, ajoitus ratkaisee.
Muutokset luovat myös pelipaikkoja
Vaikka tilanne on herkkä, muutokset luovat aina mahdollisuuksia.
Tekoäly ja automaatio voivat vähentää manuaalista työtä ja tehostaa prosesseja. Samalla ne voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yritysten kannattaa tunnistaa, mitkä omat toiminnot ovat riskissä ja missä syntyy uutta kysyntää. Ne, jotka uskaltavat tehdä harkittuja päätöksiä ajoissa, voivat nousta voittajien joukkoon.
Taloushallinnon rooli muuttuu strategisemmaksi
Kun kasvu on hidasta ja epävarmuus suurta, taloushallinto ei voi enää olla vain historian raportoija.
Vuonna 2026 taloushallinnon tehtävä on tunnistaa heikot signaalit ajoissa, tuottaa skenaarioita johdon päätöksenteon tueksi, ennakoida kassavirran muutoksia, analysoida asiakas- ja toimialariskejä sekä varmistaa datan laatu ja vertailukelpoisuus.
Automaatio kehittyy yksittäisistä säännöistä kokonaisia prosesseja ohjaaviksi ratkaisuiksi. Tekoälyä hyödynnetään poikkeamien tunnistamisessa ja ennustamisessa. Tämä edellyttää laadukasta data-arkkitehtuuria, läpinäkyviä ja henkilöriippumattomia toimintamalleja.
Miksi reaaliaikainen data on nyt kriittistä?
Yrityksellä voi mennä tällä hetkellä hyvin, mutta jos sen asiakaskunnassa on toimijoita, joiden liiketoiminta on myllerryksessä, vaikutukset heijastuvat väistämättä myös omiin lukuihin.
Siksi yrityksen tulee tarkastella myös asiakkaidensa toimintaympäristöä ja ennakoida muutoksia ajoissa. Reaaliaikainen data auttaa havaitsemaan nämä signaalit ennen kuin ne näkyvät maksuvaikeuksina.
Vuonna 2026 tieto ei ole vain raportointia varten, vaan se on navigointiväline.
Netvisorin laaja asiakasdata tarjoaa näkymän yrityskentän pulssiin. Se näyttää, missä aktiivisuus kasvaa ja missä hiipuu. Tämä ei korvaa makrotaloudellista analyysiä, mutta täydentää sitä arjen tasolla.
Kun päätökset perustuvat ajantasaiseen ja vertailukelpoiseen tietoon, riskit tunnistetaan aiemmin, kassavirta pysyy hallinnassa ja strategiset suunnanmuutokset voidaan tehdä ajoissa.
Netvisorin yritysdataan pohjautuvassa Talouspulssi 2026 -raportissa suomalaisten yritysten taloustilannetta arvioivat mm. Elon pääekonomisti Tiina Helenius ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Lue koko raportti täältä >>
Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.
