Hyvä strategia auttaa kasvamaan

Kaikilla organisaatioilla on strategia. Se voi olla yrittäjän päässä oleva idea siitä, mitä yritys tavoittelee tai se voi olla syväluotaava, satasivuinen opas, joka ohjaa kaikkea yrityksen toimintaa. Monesti strategia on kuitenkin epäselvä tai siitä on monia eri käsityksiä.

Kuuntele podcastina.

Aalto Yliopiston johtamisen laitoksen professori Eero Vaaran mukaan strategiaa tarvitaan erityisesti silloin, kun ympäröivä maailma muuttuu. Silloin on tärkeää miettiä omaa asemaa suhteessa ympäristöön ja sitä, mihin yritys haluaa kehittyä.

– Toinen tilanne ovat yrityksen sisäiset muutokset, jolloin on myös tärkeää pohtia tarkkaan, mihin suuntaan yritystä halutaan viedä, Vaara pohtii.

Talent Vectian Senior partnerin, kasvustrategioista vastaavan Jarkko Pallasahon mukaan strategian tulee vastata kysymykseen, miten yritys tulee menestymään tulevaisuudessa. Sen selvittämiseksi on hyvä käyttää aikaa suunnitelmien tekemiseen ja keinojen pohtimiseen.

– Strategia antaa yrityksen johdolle yhteisen suunnan. Ja yhteisesti päätetyn keinovalikoiman, miten tavoitteeseen päästään, Pallasaho kuvailee.

Koko yrityksen yhteinen työkalu

Strategiaa ja erityisesti strategiatyötä on perinteisesti pidetty vain ylimmän johdon tehtävänä. Siitä on informoitu henkilöstölle vasta, kun se on ollut valmis ja on haluttu viestiä, mitä se tarkoittaa arjen tekemiseen. Nykyään sellainen tapa ei kanna kovin pitkälle.

Sen sijaan strategiatyö tulee nähdä keinona sitouttaa henkilöstöä ja rikastuttaa itse strategiaa useammilla näkökulmilla. Kun henkilökunta pääsee itse vaikuttamaan osaltaan yrityksen strategiaan, luo se vahvaa me-henkeä ja kaikkien on helpompi sitoutua yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Eikä henkilöstö ole ainoa ryhmä, jolta strategian laatimiseen voi kysyä apua.

– Strategiatyöhön kannattaa ottaa henkilöstön lisäksi mukaan myös muut sidosryhmät, kuten kumppanit ja asiakkaat. Erityisesti asiakkaat ovat tyytyväisiä, jos heiltä kysytään alan tulevaisuudennäkymistä, Jarkko Pallasaho kertoo.

Minimi vaatimukset

Lähtökohtaisesti jokaisella yrityksellä on jokin olemassaolon tarkoitus, missio jo olemassa. Sen lisäksi on hyvä olla olemassa toimintaperiaatteet ja arvot, ennen kuin strategiatyö aloitetaan. Minimissään strategiatyössä on hyvä selvittää, mitä haluamme saavuttaa sekä, mitä teemme ja mitä emme tee.

– Tavoiteltavat asiat voivat olla esimerkiksi; minkälaisen aseman yritys haluaa saavuttaa markkinalla, mikä sen rooli on, mitä asiakasryhmää haluaa palvella, millaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta halutaan saada aikaan ja niin edelleen, Pallasaho luettelee.

Jos se on kauhean suuri dokumentti, ei sitä kukaan jaksa lukea ja silloin siitä ei tule elävää strategiaa vaan kuollut strategia.

Tavoitteista päättämisen jälkeen määritellään tavat, joilla tavoitteisiin pyritään. Mitkä ovat yrityksen tarjoamat palvelut ja miten niitä toteutetaan? Mitä tehdään itse ja mitä ostetaan kumppaneilta? Yhtä tärkeää kuin valittujen toimintatapojen määrittäminen, on myös määrittää, mitä yrityksessä ei tehdä. Missä kulkevat toiminnan laajuuden rajat ja mitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ei käytetä?

Strategian ei tarvitse olla täydellinen, vaan strategiatyössä on hyvä olla itselleen armollinen ja jättää tilaa sen jatkokehittämiselle. Välttämättä sen ei myöskään tarvitse olla kymmeniä sivuja pitkä kirjallinen opus, vaan se voi olla ranskalaisia viivoja yhdellä A4:lla. Tai se voi olla yhteen kuvaan tai sarjakuvaan tiivistetty idea. Uudenlainen esitystapa voi jopa auttaa kirkastamaan strategiasta sen kaikkein olennaisimman viestin.

– Jos se on kauhean suuri dokumentti, ei sitä kukaan jaksa lukea ja silloin siitä ei tule elävää strategiaa vaan kuollut strategia, Eero Vaara muotoilee.

Rajojen etsimistä

Keskikokoisen suomalaisyrityksen strategiasta löytyvät yleisimmin seuraavat asiat:

• Tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset

• Strategiakauden missio tai visio

• Ulkoiset valinnat; asiakasryhmät, tarjooma jne.

• Sisäiset valinnat; miten tehdään, millä resursseilla, ketkä ovat kumppaneitamme jne.

• Must Wins/Kehityshankkeet

Strategiaan ei kannata kirjata ympäripyöreitä tavoitteita, kuten; haluamme olla markkinajohtaja tai haluamme olla alamme paras. Tällaisten tavoitteiden toteutumista on erittäin vaikea seurata. Selkeitä, konkreettisia tavoitteita ovat esimerkiksi kasvuprosentin määrittäminen tai asiakasarvon luominen tietylle kohderyhmälle.

Toisaalta kasvuprosentin määrittäminen voi myös rajoittaa kasvua. Jos asettaa tavoitteeksi esimerkiksi 10 prosentin kasvun ja saavuttaa sen jo ensimmäisen vuoden aikana, ei seuraavina vuosina ole enää mitään, mitä tavoitella.

Strategiasta ei myöskään kannata tehdä liian konkreettista, ettei se määrittele turhan tiukasti, mitä milloinkin voidaan tai ei voida tehdä.

– Strategiatyössä tulisi olla sekä vakava että hieman hullutella. Pitäisi pystyä käymään läpi mahdottomiakin haaveita ja asettaa kunnianhimoisia tavoitteita. Toisaalta ne pitää pystyä konkretisoimaan, jotta ihmiset ymmärtävät, mitä tavoitteet tarkoittavat juuri heidän työssään, Eero Vaara muistuttaa.

Täytyy säilyttää balanssi, jotta nykybisnes ei vie kaikkea huomiota uuden kehittämiseltä, kuten helposti arjen keskellä käy.

Kun strategiatyössä asetetaan korkeita tavoitteita, täytyy muistaa, etteivät ne yksinään ohjaa toimintaa. Jotta strategia oikeasti tukisi yrityksen kasvua, täytyy siihen olla kirjattuna näkemyksiä tulevaisuudesta ja yrityksen kasvumahdollisuuksista. Sen lisäksi on tärkeää suunnitella esimerkiksi, miten ja millä keinoin voimme muuttaa markkina-asemaamme, miten voimme tehdä merkityksekkäämpää työtä ja miten liiketoimintaa pitää kehittää tavoitteiden saavuttamiseksi.

– On tärkeää muistaa, että vaikka uudet tavoitteet asetetaan korkealla, täytyy niiden olla tavoitettavissa. Myös vanhaa pitää muistaa kehittää ja suunnitella, miten siitä saisi tehokkaampaa. Lisäksi täytyy säilyttää balanssi, jotta nykybisnes ei vie kaikkea huomiota uuden kehittämiseltä, kuten helposti arjen keskellä käy, Jarkko Pallasaho muistuttaa.

Kuuntele lisää strategian rakentamisesta Bisnespöytä-podcastista. Siinä Pallasaho ja Vaara pohtivat lisäksi mm. datan tärkeyttä strategiatyössä. Mitä dataa tarvitaan vai tarvitaanko sitä välttämättä ollenkaan? Lisäksi he vastaavat mm kysymyksiin: Saako strategiaa muuttaa kesken suunnitellun kauden? Mitä jatkuvan strategioinnin malli tarkoittaa? Miten kasvuyrityksen strategia poikkeaa muista?