Tutustu uuteen Talouspulssi 2026 -yritysbarometriin, joka yhdistää noin 20 000 Netvisoria käyttävän yrityksen anonymisoidun talousdatan sekä asiantuntijoiden näkemykset.

Yritysten talousdatasta tehtyjä havaintoja analysoivat raportissa Työeläkevakuutusyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki, Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Jari Seppä sekä useat Visma Solutionsin asiantuntijat.

Tiivistelmä raportista:

Talouspulssi 2026 -raportti luo katsauksen suomalaisten yritysten nykytilaan ja lähitulevaisuuden näkymiin perustuen Netvisorin laajaan, lähes 20 000 asiakasyritystä kattavaan dataan vuosilta 2024–2025.

Raportin keskeinen viesti on, että Suomen talous ei ole äkillisessä romahduksessa, mutta se on jumiutunut tilaan, jossa yrityksiltä vaaditaan rohkeutta menestyäkseen.

Yritystalouden data paljastaa vahvan kahtiajakautumisen

Kokonaisuutena tarkasteltujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi maltillisesti 2,2 prosenttia, mutta taloudellinen kehitys on erittäin epätasaista. Tyypillisen eli mediaaniyrityksen liikevaihdon kasvu jäi lähes nollaan (+0,2 %), mikä kertoo siitä, että valtaosa yrityksistä polkee paikallaan ja kasvu keskittyy yhä harvemmille.

Samanaikaisesti myyntitapahtumien kokonaismäärä on laskenut, mikä viittaa siihen, että kauppaa tehdään aiempaa harvemmin. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 konkursseja haettiin eniten sitten vuoden 1996, mikä korostaa talouden haasteita.

Yritysten koosta on tullut merkittävä menestystä selittävä tekijä. Suuremmat yritykset kykenevät navigoimaan haasteiden läpi ennustettavammin, ylläpitämään myyntiään ja jopa kasvattamaan työllisyyttään. Pienemmät mikro- ja pienyritykset ovat sen sijaan suurissa vaikeuksissa, sillä niiden liiketoiminta on usein riippuvaista heikentyneestä kotimaisesta kulutuskysynnästä.

Alueelliset ja toimialojen väliset erot kärjistyvät

Suomen talous kehittyy alueellisesti hyvin eri tahtiin. Datassa nousee esiin selkeitä onnistujia: Lapin liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia ja työllisyyskehitys oli vahvaa, mitä selittää ulkomaalaisten tuoma, vientituloihin rinnastettava matkailueurojen virta.

Myös Keski-Pohjanmaa (+5,2 %) ja Pirkanmaa (+5,0 %) toimivat talouskasvun vetureina. Toisaalta Kanta-Häme (-3,0 %), Pohjois-Karjala (-0,9 %) ja Etelä-Pohjanmaa (-0,3 %) ovat tilanteessa, jossa sekä kokonaisliikevaihto että tyypillisen yrityksen talouskehitys ovat kääntyneet laskuun.

Suurimmissa talouskeskuksissa, kuten Uudellamaalla, tyypillisen yrityksen henkilöstömäärä ei kasvanut, mutta osa alueen yrityksistä on sopeutunut tilanteeseen karsimalla ostojaan ja kasvattamalla myyntiään.

Toimialojen välillä kehitys on yhtä epätasaista. IT-ala on ainoa sektori, joka nauttii vahvasta kasvusta sekä kokonaisliikevaihdon (+3,9 %) että mediaaniyrityksen tason (+2,5 %) mittareilla. Myös rahoitusala kasvoi suhteellisesti voimakkaimmin (+11,8 %), ja teollisuus näytti merkittävää kasvua (+7,0 %), vaikkakin molemmilla aloilla kasvu on keskittynyt suuriin toimijoihin.

Sen sijaan kotimaisesta kysynnästä riippuvaiset alat rämpivät: rakentamisen alan mediaaniliikevaihto laski 1,1 prosenttia, ja kuljetus- ja varastointiala laski 1,4 prosenttia. Kaupan alalla myynti on pysynyt stabiilina osin siksi, että yritykset ovat onnistuneet sopeuttamaan kulujaan.

Erot ovat kasvaneet paitsi toimialojen välillä, myös niiden sisällä, mikä tekee yhtenäisistä kansallisista vertailuista vaikeaa.

Asiantuntijoiden huomiot: Taselamaa ja teknologiamurrosta

Asiantuntijat selittävät hidasta talouskehitystä “taselamalla” (balance sheet recession). Pääekonomisti Tiina Heleniuksen mukaan yritykset ja kotitaloudet keskittyvät velkojen vähentämiseen ja riskien välttämiseen; rahaa on olemassa, mutta sitä ei haluta investoida epävarmassa ympäristössä.

Tämä yksittäisen yrityksen näkökulmasta rationaalinen varovaisuus johtaa kansantalouden tasolla hitaaseen kasvuun. Visma Solutionsin liiketoiminta-alueen johtaja Janne Lyytikäinen kritisoi, että yritykset jakavat aggressiivisesti osinkoja oman pääoman ja investointien kustannuksella, mikä rapauttaa pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Lisäksi taloushallinto elää syvää murrosvaihetta, jota ajavat eteenpäin automaatio, tekoäly ja lisääntyvä sääntely. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi, kestävyysraportointivaatimukset (CSRD) sekä kyberturvallisuutta säätelevä NIS2-direktiivi pakottavat yritykset parantamaan datansa laatua.

Tekoälyn tehtävänä ei nähdä pelkkää kustannussäästöä, vaan sen ydin on tuottaa syvempää analyysia datasta ja havaita poikkeamia ja suunnanmuutoksia nopeasti.

Netvisor palkkojen tuotejohtaja Sirpa Turunen muistuttaa, että vaikka automaatiota tarvitaan, esimerkiksi palkanlaskennassa se laahaa perässä, koska lähtötieto (esim. tuntikirjaukset) ei usein ole vielä sähköisessä muodossa.

Mitä asiantuntijat suosittelevat yrityksille?

Asiantuntijoiden keskeiset neuvot yrityksille keskittyvät rohkeuteen, tiedon hyödyntämiseen ja proaktiiviseen suunnitteluun:

Uskalla investoida nyt: Pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan juuri nyt on erinomainen aika tehdä investointeja, sillä korkotilanne on vakaantunut ja työmarkkinoilla on reserviä. Kun nousukausi alkaa, toimitilat kallistuvat ja osaajista tulee pulaa.

Kehitä skenaariotyöskentelyä: Yritysten tulee varautua tulevaan miettimällä toimintasuunnitelmia sekä yllättävien shokkien varalle että nopeasti kasvavan kysynnän kohtaamiseen.

Siirry menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden johtamiseen: Taloushallinnon järjestelmien on tuettava yrityksen arjen johtamista, skenaarioiden luomista ja nopeaa päätöksentekoa. Data on saatava palvelemaan strategisia valintoja pelkän kirjanpidollisen raportoinnin sijaan.

Rakenna vaatimustenmukaisuus osaksi prosesseja (compliance-by-design): Sääntelyn lisääntyessä lakisääteisten velvoitteiden noudattamista ei voi jättää manuaalisten jälkitarkastusten varaan. Yritysten tulee päivittää ohjelmistonsa ja prosessinsa siten, että esimerkiksi palkka-avoimuuteen, kyberturvaan ja kestävyysraportointiin liittyvä data on sisäänrakennetusti luotettavaa ja oikein.

Älä hae kasvua pelkillä hinnankorotuksilla: Yritysten pitää pelata pidempää peliä ja hakea kasvua innovoimalla sekä panostamalla tuotekehitykseen paikallaan pysymisen sijaan.

Lue raportti täältä