Mitkä sääntelymuutokset koskevat yrityksiä lähivuosina, ja miten taloushallinto pysyy mukana?

Taloushallinnon vastuu kasvaa lähivuosina monella rintamalla yhtä aikaa. EU-direktiivit, kansallinen lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt uudistuvat samanaikaisesti, ja se mikä muutos osuu mihinkin yritykseen kovimmin, riippuu toimialasta. Yhteistä kaikille on kolme asiaa: raportointivaatimukset lisääntyvät, datan laatukriteerit tarkentuvat ja taloushallinnon vastuu laajenee uusille alueille.

Tiivistetysti:

• EU:n CSRD-direktiivi laajentaa kestävyysraportointivelvoitteen koskemaan yhä useampia suomalaisyrityksiä vuoteen 2028 mennessä.
• Palkka-avoimuusdirektiivi tulee koskemaan kaikkia työnantajia, ei vain suuryrityksiä.
• Maksuliikenteen ISO 20022 -standardi tiukentuu marraskuussa 2026: maksut vaativat rakenteellisia osoitetietoja.
• Samaan aikaan etenevät NIS2-kyberturvallisuusdirektiivi, EU:n uudistuva rahanpesun torjunta ja ViDA-arvonlisäverohanke.

Miksi palkkahallinto ja palkka-avoimuusdirektiivi nousevat lähivuosien tärkeimmäksi muutokseksi?

“Selvästi merkittävin yksittäinen kokonaisuus on palkkahallinto ja palkka-avoimuusdirektiivi, joka tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä lähiaikoina. Direktiivi on osin ymmärretty väärin: sitä on pidetty vain suuria yrityksiä koskevana, mutta todellisuudessa se koskettaa kaikkia työnantajia. Direktiivi tuo mukanaan uusia ilmoitusvelvollisuuksia tulorekisteriin, erityisesti työtehtävien vaativuuteen ja palkkaeroihin liittyen. Tämä on yksi niistä asioista, joiden merkitystä ei vielä täysin ymmärretä,” sanoo Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Jari Seppä.

Samalla talouden ammattilaisten rooli laajenee. Tilitoimistot, ohjelmistotoimittajat ja talousosastot vastaavat nyt kahdesta tasosta: omasta sääntelynmukaisuudestaan ja kyvystä tukea asiakkaita heitä velvoittavien vaatimusten kanssa.

Tämä muuttaa talouden ammattilaisen tehtävää perustavanlaatuisesti: oman organisaation velvoitteiden lisäksi on hahmotettava ja tuettava asiakkaan regulaatiovelvoitteita palkkahallinnosta kestävyysraportointiin ja kyberturvallisuuteen asti.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuo yrityksille raportointivelvoitteita palkkaeroista, palkkarakenteista ja tehtävien vaativuusluokituksista. Palkkahallinnolle tämä tarkoittaa siirtymää operatiivisesta palkanlaskennasta laajaan raportointivastuuseen: palkkatietojen ja vaativuusluokkien on oltava yhdenmukaisia, jäljitettäviä ja auditointikelpoisia.

Monet organisaatiot tarkastelevat nyt ensimmäistä kertaa omaa palkkadataansa ulkoisen raportoinnin ja mahdollisten seuraamusten näkökulmasta.

Netvisor Palkat automatisoi palkanlaskennan rutiinit, jolloin sinulla jää enemmän aikaa vaativuusluokkien ja palkkarakenteen kuntoon laittamiseen. Lue blogista, miten yrityksesi valmistautuu palkka-avoimuusdirektiiviin.

Miten ViDA ja verkkolaskutus vievät taloushallintoa kohti reaaliaikaista dataa?

EU:n VAT in the Digital Age -hanke (ViDA) vauhdittaa siirtymää digitaaliseen, tapahtumapohjaiseen arvonlisäveroraportointiin ja rakenteiseen verkkolaskutukseen. Rakenteinen verkkolasku tarkoittaa laskua, jonka tiedot ovat standardoidussa ja koneellisesti luettavassa muodossa: rivitiedot, summat ja arvonlisäverokannat voidaan käsitellä automaattisesti eri järjestelmissä.

Hankkeen ensimmäiset säädökset astuvat voimaan vasta vuonna 2028, mutta vuodet -26 ja -27 on monelle yritykselle strategisen valmistautumisen aikaa.

Taloushallinnossa tämä näkyy kasvavana tarpeena laadukkaalle ydintiedolle, yhdenmukaisille laskutusprosesseille ja järjestelmille, jotka tuottavat viranomaisille vaadittavaa tietoa lähes reaaliajassa. Suomessa verkkolaskutus ja digitaalinen taloushallinto ovat jo arkipäivää, mutta kansallisten e-laskuvaatimusten yleistyminen EU:ssa tekee aiheesta erityisen ajankohtaisen kansainvälisesti toimiville yrityksille.

Lue lisää: ViDAuudistus tulee 2030 – Miten valmistaudut siihen ajoissa?

Miten ISO 20022 -standardin muutos vaikuttaa maksujen osoitetietoihin?

Kansainvälinen maksuliikenteen ISO 20022 -standardi tiukentuu marraskuussa 2026, ja muutos koskee myös Netvisorin kautta lähetettäviä maksuja.

Jatkossa maksuaineistossa vaaditaan rakenteellisia osoitetietoja: vapaamuotoinen osoite ei enää täytä standardin vaatimuksia, ja virheellinen osoitetieto voi johtaa siihen, että pankki hylkää maksun.

Yritys vastaa itse maksuaineistolla välitettävien osoitetietojen oikeellisuudesta, myös ulkomaisten toimittajien osalta. Palkka-aineistoon muutos ei vaikuta, koska SEPA-alueella osoitetiedot eivät ole palkanmaksussa pakollisia.

Käytännössä kannattaa käydä toimittajarekisteri läpi hyvissä ajoin ja varmistaa, että toimittajien osoitteista löytyvät vähintään postitoimipaikka ja maa — erityisesti ulkomaisten toimittajien kohdalla.

Miten rahanpesun torjunta (AML) muuttuu, ja mitä se vaatii yrityksiltä?

EU:n uusi AML-sääntelykokonaisuus ja keskitetyn valvontaviranomaisen (AMLA) käynnistyminen vahvistavat rahanpesun torjuntaa erityisesti korkeamman riskin toimialoilla. Yritysten näkökulmasta keskiössä ovat asiakas- ja toimittajatiedot, maksuliikenteen seuranta ja poikkeamien dokumentointi.

Kaikki yritykset eivät kuulu suorimman valvonnan piiriin, mutta vaatimukset heijastuvat laajasti esimerkiksi pankki- ja maksupalvelusuhteiden kautta. Vuonna 2026 korostuu kyky osoittaa, että prosesseja noudatetaan.

Mitä CSRD ja yritysvastuudirektiivi (CSDDD) tarkoittavat kestävyysraportoinnissa?

EU:n yritysvastuudirektiivi CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) laajentaa vuonna 2026 suuryritysten velvoitteita tunnistaa ja ehkäistä haitallisia vaikutuksia toimitusketjuissaan.

Suorat velvoitteet koskevat vain rajattua yritysjoukkoa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat laajemmalle: taloushallinto on vastuullisuustyön keskeinen datalähde, sillä toimittajarekisterit, ostolaskut, maksuehdot ja kululuokittelut muodostavat perustan riskien arvioinnille ja raportoinnille.

Kestävyysraportointi siirtyy puolestaan CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) myötä vahvasti taloushallinnon vastuulle. Vuoteen 2028 mennessä yhä useampi yritys kuuluu raportointivelvoitteen piiriin tai valmistautuu siihen.

Euroopan komission mukaan CSRD:ssä olennaista ei ole ainoastaan syntyvä raportti, vaan koko raportointiprosessi: sisäänrakennettu vaatimustenmukaisuus on taloushallinnon uusi normaali. Sääntely kietoutuu automaation ja reaaliaikaisen tiedonvaihdon myötä erottamattomaksi osaksi taloushallinnon perusprosesseja, aivan kuten talousraportointi.

Kun yritykset hoitavat raportoinnin, palkkahallinnon ja viranomaisvelvoitteet digitaalisesti ja yhä automaattisemmin, sääntelyn noudattaminen ei voi enää perustua jälkikäteisiin tarkistuksiin.

Sen on toteuduttava rakenteellisesti: järjestelmissä, prosesseissa ja automaatioissa, joissa korostuvat datan luotettavuus, sisäiset kontrollit ja dokumentaatio. Sääntely-ympäristö elää jatkuvasti, ja yritysten on pystyttävä reagoimaan mahdollisiin kevennyksiin tai tarkennuksiin ilman, että raportointikyky kärsii.

Katso, miten Netvisorin ja CarbonLinkin integraatio helpottaa hiilijalanjäljen raportointia

Miten NIS2 laajentaa kyberturvallisuusvaatimukset taloushallinnon järjestelmiin?

NIS2-direktiivin kansallinen täytäntöönpano velvoittaa yhä useamman organisaation noudattamaan kyberturvallisuus- ja häiriönhallintavaatimuksia. Taloushallinnon kriittiset järjestelmät ovat yhteiskunnan selkäranka, ja niiden suojaaminen kyberrikollisilta on erityisen tärkeää.

Yritystalouden näkökulmasta on elintärkeää huolehtia paitsi tietojen oikeellisuudesta, myös järjestelmien toimivuudesta, häiriöihin varautumisesta ja toimittajariippuvuuksien hallinnasta. Ulkoistetut taloushallintopalvelut ja ohjelmistokumppanit nousevat tärkeäksi osaksi yrityksen kokonaisriskienhallintaa.

“Regulaatio on lisääntynyt ja lisääntyy myös jatkossa. Tietoturva on tässä taustalla mahdollistajana. Taloushallinnon toimijoiden pitää huomioida kaksi tasoa: mitkä velvoitteet koskevat heitä itseään ja mitkä heidän asiakkaitaan. Tilitoimistot eivät usein ole itse esimerkiksi NIS2-direktiivin suorassa piirissä, mutta heillä voi olla asiakkaita, jotka ovat. Silloin tilitoimiston ja ohjelmistotoimittajien pitää pystyä mahdollistamaan asiakkaan vaatimustenmukaisuus,” muistuttaa Visma Solutionsin tietoturva- ja tietosuojajohtaja Riku Tarkiainen.

Usein kysytyt kysymykset sääntelymuutoksista

Mitä CSRD tarkoittaa suomeksi? CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n kestävyysraportointidirektiivi. Se velvoittaa yhä useamman yrityksen raportoimaan ympäristö-, sosiaali- ja hallintovaikutuksistaan, ja raportointivelvoitteen piiri laajenee vuoteen 2028 mennessä.

Ketä palkka-avoimuusdirektiivi koskee? Kaikkia työnantajia, ei vain suuryrityksiä. Direktiivi tuo tulorekisteriin uusia ilmoitusvelvollisuuksia palkkaeroista ja työtehtävien vaativuudesta.

Mitä ISO 20022 -muutos marraskuussa 2026 tarkoittaa maksuliikenteessä? Maksuaineistoissa vaaditaan jatkossa rakenteellisia osoitetietoja. Vapaamuotoinen osoite ei enää täytä standardia, ja virheellinen osoite voi johtaa maksun hylkäämiseen pankissa. Palkanmaksuun muutos ei vaikuta.

Mikä on NIS2-direktiivi? NIS2 on EU:n kyberturvallisuusdirektiivi. Se laajentaa häiriönhallinta- ja tietoturvavaatimukset yhä useampaan organisaatioon, myös taloushallinnon kriittisiin järjestelmiin.

Mitä ViDA tarkoittaa arvonlisäverotuksessa? ViDA (VAT in the Digital Age) on EU:n hanke, joka vie arvonlisäveroraportoinnin kohti reaaliaikaista, tapahtumapohjaista mallia ja rakenteista verkkolaskutusta. Ensimmäiset säädökset astuvat voimaan vuonna 2028.