Verkkolaskutus on välttämättömyys

Kyky digitalisoitua voi olla lähivuosina elämän tai kuoleman kysymys monelle yritykselle. Ellei pysy mukana kehityksessä, voi jäädä ilman yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

Digitalisaatiota ei kuitenkaan kannata ajatella pakollisena pahana, vaan siitä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Sen avulla yritykset voivat muun muassa parantaa tehokkuutta, vähentää kustannuksia, tarjota joustavia 24/7 palveluita ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suurin osa suomalaisista yrityksistä onkin määritellyt digitalisaation yhdeksi lähivuosien tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan.

Verkkolaskutus on pieni osa digitalisaatiota, mutta jo pelkästään verkkolaskutuksen avulla yritykset voi saavuttaa merkittäviä hyötyjä.

Verkkolaskutuksen hyödyt konkreettisina lukuina

Finanssialan keskusliiton (FKL) tutkimuksen mukaan yritysten välinen verkkolaskutus säästää ajassa noin 5 ja puoli minuuttia yhden laskun käsittelyssä. Aikasäästö syntyy, kun päästään eroon paperilaskujen manuaalisista vaiheista. Myös materiaalisäästöt ovat merkittäviä.

netvisor_blog_21062018-verkkolasku-ajanmuutos

Vaikka hyödyt ovat ilmeiset ja teknologia kaikkien saatavilla Suomessa, eivät läheskään kaikki yritykset hyödynnä verkkolaskutusta.

Suomessa lähetetään noin 500 miljoonaa laskua vuodessa, joista puolet on B2B- ja toinen puoli B2C-laskuja. Visman tekemän tutkimuksen perusteella ainoastaan 58 prosenttia Suomessa välitetyistä laskuista lähetettiin verkkolaskuina. Jos tätä lukua peilataan FKL:n tutkimuksen tuloksiin voidaan laskea, että vuositasolla Suomessa säästetään pelkästään verkkolaskujen lähettämisellä lähes 9 000 henkilötyövuotta.

Suomalaiset yritykset vastaanottavat noin 250 miljoonaa laskua vuodessa ja niistä Visman tutkimuksen mukaan noin 60% on verkkolaskuja. Se tarkoittaa noin 150 miljoonaa vastaanotettua verkkolaskua, joka puolestaan tuo vuosittain ajansäästöä noin 1700 henkilötyövuotta. Eli pelkästään verkkolaskutus tuo suomalaisyrityksille vuositasolla ajansäästöä noin 10 000 henkilötyövuotta, taloudellisesta säästöstä puhumattakaan.

Kuten näistä tuloksista huomataan, on meillä vielä paljon petrattavaa. Teknologia on jo kaikkien saatavilla, eikä bisneksen kannalta ole olemassa perusteltua syytä, miksi tämän tyyppisiä työintensiivisiä prosesseja ei voisi siirtää sähköiseen muotoon.

Suomi pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa

Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi on verkkolaskutuksen edelläkävijä. Suomessa lähetetään noin 20 prosenttia enemmän verkkolaskuja kuin naapurimaissa. Vastaanottopuolella Suomen verkkolaskutusaste on puolestaan noin 30% korkeampi kuin muissa pohjoismaissa.
Euroopassa verkkolaskujen tila on vielä kehnompi. Viimeisimpien arvioiden mukaan EU:ssa lähetetyistä laskuista vain noin 20 prosenttia on verkkolaskuja. Tähän on kuitenkin tulossa lähiaikoina muutos Peppolin ja EU:n direktiivien myötä.

EU:n vuonna 2014 hyväksymä direktiivi velvoittaa julkisen sektorin ottamaan laskut vastaan sähköisinä EU-laskustandardissa marraskuusta 2018 lähtien. Eli hyvin pian EU:n verkkolaskutus aste tulee kasvamaan merkittävästi. Jotta Suomi olisi myös yhteensopiva tämän uuden EU:n laskustandardin kanssa, julkaistaan Suomessa yleisesti käytettäville sanomamuodoille Finvoicelle ja TEAPPSille päivitetyt versiot.

Lisäksi Euroopan komission rahoittama Peppol-verkko on alkanut saada jalansijaa Euroopassa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa koko EU:n laajuinen verkkolaskutus. Peppol-verkko on jo aktiivisesti käytössä muun muassa Norjassa ja Hollannissa. Saksa ilmoitti keväällä, että he alkavat käyttää Peppol-verkkoa. Se tarkoittaa, että verkkolaskutus Suomen ja Saksan välillä tulee hyvin pian mahdolliseksi laajassa mittakaavassa. Maventan asiakkaille Peppol-verkko on hyödynnettävissä jo tänä päivänä.

Digitaalisuus Suomen valtti kansainvälisillä markkinoilla

Digitaalisuus on tänä päivänä elinehto kaikille yksityisille yrityksille ja julkisille organisaatioille. Se on erityisen tärkeää suomalaisille yrityksille ja Suomen taloudelle, jos haluamme pysyä kansainvälisessä kilpailussa mukana.

Yksinkertaistettuna Suomen talouden kasvu koostuu kahdesta asiasta: työssäkäyvien määrän kasvusta ja työn tuottavuuden kasvusta. Suomessa työssäkäyvien määrä ei ole kasvanut 90-luvun jälkeen ja ikääntymisen myötä se on pikemminkin kääntynyt laskuun. Työn tuottavuus puolestaan kasvaa vain, jos ihmiset tekevät tuottavampaa työtä tai kasvatamme viikkotuntimääriä, kuten kiky-sopimuksella on jo tehty.

Näiden elementtien valossa suomalaisten on pakko olla selkeitä edelläkävijöitä digitaalisuudessa, sillä meillä ei ole Norjan öljyä, Ruotsin työllisyysastetta tai Saksan työvoiman kasvua. Meidän on siis pakko tehdä töitä fiksummin, jotta voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Verkkolaskutus on konkreettinen askel kohti digitalisaatiota. Tutustu Maventa-verkkolaskuun.


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.