logo-Artboard 3

Digitalisaatio on yksi ratkaisu työvoimapulaan.

Kuuntele podcastina.

Suomen valtio on viime vuosina sijoittanut merkittäviä summia palveluiden digitalisointiin. Osa näistä toimista vaikuttaa vahvasti myös yrittäjien arkeen, kuten esimerkiksi vuoden vaihteessa käyttöönotettu tulorekisteri. Yksittäisen yrittäjän näkökulmasta tulorekisterin vaatimat sijoitukset sähköiseen ilmoittamiseen saattoivat tuntua kovilta. Kuitenkin koko yhteiskunnan ja erityisesti suomalaisen työn tehokkuuden kannalta nämä ovat tärkeitä investointeja.

– On arvioitu, että digitalisaatio on Suomen kilpailukyvyn perusta. Meidän pitää pystyä tuottamaan palvelut tehokkaammalla tavalla. Lisäksi ne pitää myös pystyä tuottamaan fiksummin sekä palveluntuottajan että sen vastaanottajan näkökulmasta, sanoo Valtionvarainministeriön digitalisaatioyksikön päällikkö tietohallintoneuvos Maria Nikkilä.

Digitalisaatio on Suomen kilpailukyvyn perusta. Meidän pitää pystyä tuottamaan palvelut tehokkaammalla tavalla.

Yksi Suomen suurimmista haasteista jo nyt, mutta erityisesti tulevaisuudessa on väestön ikääntyminen ja sen myötä kestävyysvaje. Julkisen hallinnon menot kasvavat koko ajan ja vastavuoroisesti työssä käyvän, tuottavan väestön määrän vähenee. Myös työvoimapula on jo nyt selkeä ongelma useilla aloilla. Digitalisaatio on yksi merkittävä keino ratkaista näitä ongelmia.

– Digitalisaation ja robotisaation lisäksi haluaisin painottaa kriittistä toimintatapojen pohdintaa. Ei riitä, että kaikki automatisoitavissa oleva työ automatisoidaan kategorisesti vaan toivoisin, että mietittäisiin myös, mitä voitaisiin jättää kokonaan tekemättä, Nikkilä muistuttaa.

Arvioidut säästöt miljardeja euroja

Julkishallinnossa on viime vuosina käytetty 100 miljoonaa euroa erilaisiin digitalisaatiohankkeisiin. Tähän listaan kuuluvat mm. tulorekisteri, virtuaalisairaala 2.0, asunto-osakerekisteri sekä rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio-hanke. Monet hankkeista on saatu käytäntöön ja toimintaan vasta viime aikoina ja osa on edelleen kehitysvaiheessa, joten tarkkaa tietoa niiden tuottamista säästöistä ei vielä ole olemassa.

– Vaikeahan sitä kokonaisvaikutusta on määritellä, kun esimerkiksi palvelua käyttävän kansalaisen ajansäästöä on mahdoton hinnoitella. Arvio kuitenkin on, että näiden nykyisten hankkeiden ansiosta on jo nyt pystytty toteuttamaan satojen miljoonien eurojen säästöt, Nikkilä kertoo.

Tietohallintoneuvos Nikkilä muistuttaa myös, että digitalisaatiohankkeiden tuottama säästö yltää vuosien ja vuosikymmenten päähän. Nyt tehtävällä digitalisoinnilla vaikutetaan pitkälle koko maan tulevaisuuteen.

Digitalisaatio ei tuo säästöjä vain työnteon tehostamisen muodossa. Paremmin hallittavissa olevan datan ansiosta säästöjä tulee myös siitä, että pystymme jatkossa ennakoimaan asioita paremmin esimerkiksi rakennusten korjaustarpeissa sekä välttämään kustannusten kasvun esimerkiksi terveydenhuollossa.

Tulevat hankkeet

Uusia digitalisaatiohankkeita on valtionhallinnossa edelleen työn alla useita. Osa niistä koskettaa pelkästään julkista hallintoa, mutta osa tulee vaikuttamaan myös yrityksiin merkittävästi. Tulorekisterin kaltainen, mittava hanke tulee olemaan taloushallinnon digitalisaatio, jossa tavoitteena on nostaa Suomi taloushallinnon automatisaation kärkimaaksi.

– Valtionhallinnon näkökulmasta taloushallinnon automatisoinnissa on kaksi tavoitetta, eli automaattinen ALV-raportointi ja automaattinen muu viranomaisraportointi, Nikkilä kertoo.

Automatisoi taloushallintosi Netvisorilla.

Toinen merkittävästi yrityksiin vaikuttava hanke on yritysten viranomaisviestinnän sähköistämishanke. Pyrkimyksenä on, että kaikki lupahakemukset ja muu viranomaisten ja yritysten välinen asiointi hoidettaisiin jatkossa ainoastaan digitaalisesti.

– Tavoitteenahan tässä on, että yritysten olisi helpompaa, nopeampaa ja kustannustehokkaampaa olla yhteydessä viranomaisiin. Se myös helpottaisi yritysten perustamista Suomessa, Nikkilä arvioi.

Digitalisaatio on pitkällä aikavälillä kaikkien toimijoiden etu. Valtio ei voi pakottaa ketään, mutta se pyrkii omilla toimillaan näyttämään esimerkkiä. Huhtikuun alusta voimaan astunut verkkolaskulaki on yksi tapa toimia esikuvana.

– Valtio tosiaan ottaa nykyään vain sähköisiä laskuja vastaan. Eli pyrimme omassa toiminnassamme siihen, mistä yritysten suuntaan saarnaamme. Näillä asioilla pystytään oikeasti saavuttamaan tehokkuutta, Nikkilä muistuttaa.

Yrityksiä koskevia digitalisaatiohankkeita on vireillä vielä muitakin, mutta ne ovat pienempiä ja koskettavat ehkä vain yhtä toimialaa, kuten rakennus- tai kemianaloja. Lisää valtion digihankkeista ja niiden vaikutuksista yrityksiin Bisnespöytä-podcastissa ja esimerkiksi Valtionvarainministeriön nettisivuilta.


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.