“Globalisaatio on edennyt vaiheeseen, jossa koko ihmiskunta muodostaa toisistaan riippuvan yhteisön “ todetaan Sitran Globaali kohtalonyhteys -julkaisussa.

Globalisaatio on prosessi, jossa mm. talouteen, kulttuuriin, informaatioon, politiikkaan ja ympäristöön liittyvä ajattelu ja toiminta yhtenäistyy koko maapallon tasolla. Samanaikaisesti vuorovaikutus henkilötasolla eri kulttuurien kanssa lisääntyy ja tiedon määrä muista kulttuureista kasvaa, jolloin globalisaatio muuttaa meidän käyttäytymistä yksilöinä.

Liiketoimintaymäristön muutos

Tosiasiassa koko nykyinen elintasomme koostuu hyvin pitkälti globalisaation aikaansaannoksista, yhdessä tuotettua arvoa ei tosin jaeta tasan. Esimerkiksi maailmantalouden tuloerot kasvavat koko ajan ja jako kehittyneiden ja kehittyvien maiden kesken tosiasiassa syvenee.

Elämä modernissa yhteiskunnassa on kuitenkin leimallisesti yksilökeskeistä. Tämä näkyy jo tällä hetkellä ennen kaikkea kulutuskulttuurissa median kuluttamisen ollessa tässä keihäänkärki. Nykyihminen hakee elämän tarkoitusta ja hyväksyntää tavaroiden ja palvelujen kulutuksen kautta.

Muutosten mittakaava

Megatrendillä tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden tai trendien joukkoa, joka määrittää hallitsevasti ja maailmanlaajuisesti yleisen kehityksen suunnan tai kokonaislaadun. Kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos ovat megatrendejä, lisäksi yleisesti megatrendeiksi tunnistetaan vaikkapa digitalisaatio ja ilmastonmuutos.

Yksittäisen ilmiön pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuvaa yleistä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Trendi on siis sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että se voidaan jäljittää ja ennakoida. Nouseva trendi on vaikkapa eettisten kysymysten painottuminen
kuluttajavalinnoissa ja yritysten vastuullisuusraportoinnissa ja laajemmin katsottuna ihmisten ja yritysten arvojen muutos.

Etenkin epäjatkuvat yhtäkkiset muutokset eli murrokset ovat haastavia, mutta mielenkiintoisia ennakoitavia.

Toinen esimerkki trendistä on tekoäly, josta halutaan suomalainenkin menestystarina. Olemme kenties ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa tilanteessa, jossa koneiden ja ohjelmistojen yhdistelmä – vaikkapa autonomiset autot, hoivarobotit tai täysin automaattinen kirjanpitojärjestelmä – tekevät päätöksiä näennäisen itsenäisesti.

Toisaalta, teknologiavastaisuus murroksena voi johtaa koko yhteiskunnan taantumiseen ja/tai eristäytymiseen tai kehittyä teknologiakriittisyydeksi ja muutosvoimaksi, jolloin muut arvot, inhimillisyys ja inhimillinen kanssakäyminen saavat enemmän tilaa.

Lue myös Karin kaksi muuta blogia aiheesta:
Tulevan ennustaminen avaa uusia mahdollisuuksia jo nyt
Ennakoinnin avulla hallitaan muutosta ja rakennetaan haluttua tulevaisuutta

Muutosten havainnointi

Lapsena 70-luvulla lukemissani tieteiskirjoissa kuvattua maailmaa ei vieläkään ole olemassa sellaisenaan. Autoilla ei lennetä, Kuussa on käynyt kävelyllä vain 12 ihmistä eikä Marsissa kukaan, ja minä syön aamupalalla puuroa enkä pillereitä.

Muutostahti on kuitenkin muuttunut koko ajan nopeammaksi, ja tämä kehitys näyttää jatkuvan. Vaikka muutokset tapahtuvat yhä nopeammin, ne eivät kuitenkaan tapahdu samaa tahtia. Teknologiset muutokset kehittyvät huomattavasti nopeammassa tahdissa kuin esimerkiksi muutokset opetuksen tai kulttuurin aloilla. Vaikka yksittäiset muutokset voivat tapahtua nopeasti, ne ovat samalla vahvasti sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa.

Etenkin epäjatkuvat yhtäkkiset muutokset eli murrokset ovat haastavia, mutta mielenkiintoisia ennakoitavia. Megatrendit puolestaan ovat ilmeisiä, mutta niidenkin merkityksen ajoittaminen on usein vaikeaa, koska poliittiset, juridiset tai sosiaaliset syyt pyrkivät hidastamaan tai nopeuttamaan niitä. Trendimuutoksia on helpompi ennakoida ja havainnoida haastattelemalla ja vaikka Internetistä tietoa hakien ja kriittisesti löydöksiä arvioiden.

Liiketoimintaan vaikuttavien merkittävien muutosten tunnistaminen

Megatrendit, trendit, heikot signaalit, murrokset, villit kortit ja perususkomukset ovat yhdessä muutosvoimia, jotka määrittävät tulevaisuuskuvaamme ja vaikuttavat siten strategiaamme.

Muutoksen vaikuttavuuden kannalta on merkittävää, milloin muutoksen vaikutus on valtavirtaa.

Megatrendejä on suhteellisen helppo löytää, kun ne ymmärretään globaalissa maailmassa ilmenevinä suurina muutosprosesseina yhteiskunnallisessa, poliittisessa tai taloudellisessa kehityksessä. Tarkastellaan suuria muutosilmiöitä, joita maailmassa näyttää parhaillaan tapahtuvan ja mietitään sitten niiden tulevaa kulkua ja merkitystä itselle.

Merkitys riippuu kuitenkin näkökulmasta ja tarkastelutasosta. Yhteiskunnallinen taso muuttuu aina hitaammin kuin yrityksen liiketoimintaympäristö tai yksittäisten kuluttajien käyttäytyminen. Lisäksi trendit ja megatrendit ovat sidoksissa toisiinsa eikä ole aina mahdollista päätellä, mikä asioista, tilanteista ja tapahtumien lopputuloksista on syy ja mikä seuraus.

Muutosten vaikutusten arviointi on haasteellista

Tulevaisuus ei ole determinististä, sitä ei voi tietää. Vai voiko? Osaamme laskea ennakkoon vaikkapa huomisen auringonnousun tai seuraavan auringonpimennysten ajankohdan, koska nämä systeemit ovat stabiileja, niihin ei tule ulkoa häiriöitä.

Mutta kokonaisen systeemin – vaikkapa yksittäisen yrityksen liiketoimintaympäristön – syy-seuraus -yhteysketjujen mallintaminen on usein käytännössä mahdotonta. Muuttujia on liikaa ja kausaliteetit epävarmoja tai niitä ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Muutoksen vaikuttavuuden kannalta on merkittävää, milloin muutoksen vaikutus on valtavirtaa, ei vain edelläkävijöiden teknologiaa. Toisaalta, muutoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi olla jopa päinvastainen kuin vaikkapa kehitettävän teknologian tai hyödyntävän yrityksen kannalta.

Tästä on hyvänä esimerkkinä robotiikka ja tekoäly, joiden vaikuttavuutta tuottavuuteen euroina tai työsuoritteseen vaadittavana muuna panostuksena ei juuri kukaan kiistä, mutta vaikutuksista yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen keskustellaan edelleenkin vain ylätasolla.

Teknologian merkityksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa, esimerkkinä vaikkapa sähköautojen maailmanvalloitus. Kuitenkaan, enemmistö autoista ei ole itsenäisesti liikkuvia sähköautoja vielä moneen vuoteen, koska autojen käyttöajan pituus on n 21 vuotta ja 300 000 km, ja autokannan uusiutuminen lienee tosiasiassa hidastunut.

Hyviä lähteitä:
Hyvä menetelmäpankki tulevaisuusajatteluun löytyy Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sivuilta.

Toinen hyvä, kotimainen lähde on Sitra, joka tuottaa julkaisuja megatrendeistä, trendeistä ja vaikkapa COVID:n kaltaisista mustista joutsenista.


Kari Ryynänen vastaa Visma Solutionsin ISV-kumppaniohjelmasta. Erityisiä kiinnostuksen kohteita hänellä ovat ekosysteemit, alustaliiketoiminta ja tulevaisuuden ennakointi.