logo-Artboard 3

Tekoälystä halutaan suomalainen menestystarina. Visma Solutions on eturivissä hyödyntämässä tekoälyä ennen kaikkea kumppaneiden kautta, mutta haluamme myös pohtia reunaehtoja tekoälyn eettiseen ja vastuulliseen hyödyntämiseen.

Etiikka, arvot ja normit

Eettinen harkinta edellyttää arvoja. Arvot ovat yhteiseen moraalikäsitykseen perustuvia toiminnan päämääriä ja periaatteita. Asioita, joita ihmiset ja yhteiskunta arvostavat. Arvojen tulee näkyä kaikessa, mitä päivittäin teemme. Niillä ohjataan toimintaamme, havainnointiamme ja ajatteluamme.

Arvojen toteutumista ohjataan normeilla, konkretisoiduilla toimintaohjeilla. Yhteiskunnan tasolla arvoja ovat vaikkapa vapaus, demokratia, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu. Yritysten arvoissa näkyvät usein termit luottamus, vastuullisuus, innovatiivisuus ja asiakaslähtöisyys.

Olemme kenties ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa tilanteessa, jossa koneet tekevät päätöksiä näennäisen itsenäisesti.

Kun päätöksentekoprosesseja automatisoidaan ja digitalisoidaan, siirtyvät sekä harkinta että eettinen pohdinta toimintaa ohjaavan algoritmin toteuttajalle, mutta sopimusteknisesti vastuu jää useimmiten käyttäjälle. Tekoälyn päätöksenteko ei välttämättä kuitenkaan ole objektiivista. Käytännössä opetusaineiston laatu ja ennen kaikkea sen puutteet vaikuttavat oleellisesti siihen, mitä vaikkapa koneoppiminen oppii.

Useat tekoälytoteutukset ovat lisäksi läpinäkymättömiä “mustia laatikoita”, joiden tekemästä päättelystä voi olla vaikea löytää syy-seuraus -yhteyksiä ja perusteita, miksi tiettyyn lopputulokseen päädyttiin. Ihmiseltä voi aina kysyä “entä jos, …?” ja “miksi?”. Vastaus on kiinni tilanteesta ja tilanteen eettisestä pohdinnasta, mutta voiko tekoälyltä saada perusteluja?

Globaali tietoyhteiskunta

Globaalit muutokset ovat olleet viime vuosikymmenten aikana isoja ja laajamittaisia, eikä niihin sopeutuminen tai niistä selviytyminen ole globaalisti eikä paikallisesti ollut yksinkertaista.

Tietoyhteiskunta käsitetään yleisesti ottaen globaaliksi yhteiskunnaksi, jonka toiminta nojaa informaation tuotantoon, jakeluun ja hyödyntämiseen. Muutoksen ajurina kohti tietoyhteiskuntaa on ennen kaikkea tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen.

Tietoyhteiskunnassa arvot voidaan jakaa seuraavasti:

  • Tietoon liittyvät arvot, eli informaation, tiedon, ymmärryksen ja viisauden lisääminen tieto- ja viestintäteknologian keinoilla.
  • Kauneuteen ja taiteellisuuteen liittyvät esteettiset arvot.
  • Eettiset arvot eli kysymykset hyvästä, oikeasta ja velvollisuuksista, mutta myös ihanteet.
  • Edes tietoyhteiskunnassa tärkeimpiä eivät ole teknologiat, vaan ihmiset ja se, miten ja mihin ihmiset ja yritykset teknologiaa käyttävät.

    Edes tietoyhteiskunnassa tärkeimpiä eivät ole teknologiat, vaan ihmiset ja se, miten ja mihin ihmiset ja yritykset teknologiaa käyttävät sekä se, kuinka käyttö muuttaa yhteiskunnan rakenteita. Yhteiskunnan rakenteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ennen kaikkea suorittavan, manuaalisen työn muutosta teknologian hyödyntämisen kautta, sekä verkottumisen seurauksia, mutta myös kulttuurien, arvojen ja normien muutoksia.

    Ohjelmistorobotit ovat tämän päivän toimistoautomaation suorittajia, digitaalisia työntekijöitä

    Ohjelmistorobotti käyttää tietojärjestelmää kuten tavallinen käyttäjä käyttöliittymän tai nykyaikaisemmin toteutettuna toinen tietojärjestelmä rajapinnan kautta. Käyttö perustuu opettamiseen ja opetetun tehtävän mekaaniseen suorittamiseen.

    Esimerkiksi:

    “Kirjaudu rajapinnan kautta Netvisoriin, aja pääkirjaraportti edelliseltä kuukaudelta, tallenna se csv:ksi, lataa pääkirjan tiedot csv:tä BI:hin, sulje yhteys Netvisoriin”.

    Edellä mainittu ketju voidaan suorittaa silmukassa vaikkapa kaikille tilitoimiston Netvisor-asiakkaille, jolloin tilitoimisto pystyy ilman ihmistyötä viemään kaikkien asiakkaidensa tiedot BI:hin ja vaikkapa jaettaviin raportteihin tai interaktiiviseen käyttöön. Ihminen voi käyttää rinnalla samaa tietojärjestelmää käyttöliittymän kautta ja toimia robotin työnjohtajana ja opettajana. Kääntäen, ohjelmistorobotti voi siis toimia henkilökohtaisena assistenttina.

    Ohjelmistorobotti voi siis toimia henkilökohtaisena assistenttina.

    Ohjelmistorobotiikka ei vaadi muutoksia tietojärjestelmiin eikä liiketoimintaprosesseihin. Sen käyttöönotto ei myöskään vaadi ohjelmointia, joten se tuottaa nopeasti kustannussäästöjä. Robotit ovat tehokkaita suorittamaan rutiineja, eivätkä ne tylsisty. Pääosin ne eivät osaa omaehtoisesti tehdä päättelyä tai oppimista, tai etsiä lisää tietoa päätöksentekonsa tueksi. Ne siis soveltuvat määrämuotoisten, isojen tietomassojen toistuvaan käsittelyyn osana liiketoimintaprosessin tehostamista.

    Hieman karrikoiden, ohjelmistorobottia voi verrata ratkaisuun, jossa itsestään ajava auto toteutetaan kuljettajan paikalle istutetulla robotilla, joka havainnoi ympäristöä antureilla toteutetuilla koneaisteillaan päätään kääntäen ja ajaa autoa käsillään ja jaloillaan, kuten ihminenkin tekee.

    Tekoäly toistaa ihmismäistä ajattelua

    Yksikäsitteistä määrittelyä tekoälylle ei ole olemassa. Tekoäly on yksikertaisimmillaan ja yleisimillään ennaltamäärätyn soveltamiskohteen ongelmanratkaisua ilman kontekstin ymmärtämistä tai uuden tiedon luomista. Tekoäly voi toimia vaikkapa ohjelmistorobotin tietojen esikäsittelijänä, tehden päätöksen voiko robotti suorittaa yksittäisen transaktion vai annetaanko se älykkäämmälle ja luovemmalle ihmiselle hoidettavaksi. Tai tekoäly voi tulkita tai tuottaa kirjoitettua tai puhuttua luonnollista kieltä, tunnistaa poikkeamia tapahtumavirrasta, esim. kirjanpitotapahtumista, rajapintalokista, kuiteista, raporteista, asiakaspalautteesta tms.

    Nykyisellään tekoäly ei kuitenkaan sisällä tietoisuutta tai kykyä luoda uutta tietoa samassa mielessä kuin se ihmisen kohdalla ymmärretään, vaikka se varsin uskottavasti pystyykin jäljittelemään ihmisen päättelyä. Tosiasiassa suurin osa nykyisin tekoälynä markkinoiduista toteutuksista on tilastollisiin menetelmiin, tehokkaisiin hakualgoritmeihin tai oppiviin algoritmeihin perustuvia tietokoneohjelmia.

    Toinen, mikä tekoälyltä edelleen puuttuu on joustavuus, kyky siirtyä kontekstista eli vaikkapa asiasta toiseen. Tekoäly ei myöskään ymmärrä, mikä on esillä olevassa tilanteessa relevanttia tietoa. Tunteista ei tekoälyn kohdalla voi vielä puhua lainkaan.

    Arvokeskustelun aika

    Arvokeskustelu tietoyhteiskunnan tai sen osa-alueiden kuten vaikkapa tekoälyn tai ohjelmistorobotiikan hyödyntämisestä, taloushallinnon digitalisoinnista tai muuttuvasta ammattietiikasta on jäänyt vähäiseksi ja epämääräiseksi, usein jopa mustavalkoiseksi, ja teknologia itsessään on nostettu yhdeksi arvoksi, vaikka kyseessä on “vain” väline. Toisena mantrana on ollut tuottavuuden nosto, jolla perustellaan mikä tahansa muutos tai teknologian käyttö.

    Tästä kehityksestä ei kenelläkään ole varaa olla ulkona – mutta lähtökohtana voi olla ja tulee olla vastuullinen hyödyntäminen.

    Tekoäly mullistaa lähivuosina työtä ja yritystoimintaa johtamisesta suorittamiseen. Tästä kehityksestä ei kenelläkään ole varaa olla ulkona – mutta lähtökohtana voi olla ja tulee olla vastuullinen hyödyntäminen. Yritystasolla tämän pohtimisen voi itse kukin aloittaa vaikkapa täältä.

    Visma Solutionsin omat eettiset ohjeet tekoälyn hyödyntämiseen ovat työn alla, ja ne julkaistaan lähiaikoina.

    Lisätietoja:
    Kari Ryynänen
    Wanna-be Futurist / ISV Manager
    kari.ryynanen@visma.com


    Kari Ryynänen vastaa Visma Solutionsin ISV-kumppaniohjelmasta. Erityisiä kiinnostuksen kohteita hänellä ovat ekosysteemit, alustaliiketoiminta ja tulevaisuuden ennakointi.