Tarvitaanko ihmisaivoja tulevaisuudessa, kun tekoäly hoitaa ajattelun puolestamme? Aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta vastaa varmasti ja painokkaasti; kyllä tarvitaan.

Aivot päihittävät tekoälyn mm. pehmeämmissä taidoissa kuten empatiassa.

Ihmisäly muuttuu, kun teknologia kehittyy, mutta näin on tapahtunut koko olemassaolomme ajan. Olemme aina kehittäneet erilaisia työkaluja hoitaaksemme asioita fiksummin ja ratkaistaksemme ongelmia tehokkaammin. Jokainen uusi työkalu on muuttanut sitä, mihin ihminen tarvitsee aivoja.

– Jo ensimmäisen kivikirveen keksiminen aiheutti ihmiselle uusia oppimisvaatimuksia. Tarvittiin uudenlaisia taitoja ja jotkut vanhat taidot menettivät merkityksensä. Ihan samaan tapaan teknologia on kautta historian muokannut sitä, mitä ihmisen pitää osata ja mihin käyttää aivojaan, Katri Saarikivi kertoo.

Muistaminen on ulkoistettu jo lähes kokonaan

Nyt teknologia tunkee yhä vahvemmin aivojemme alueelle. Monenlaista ajattelua ja päättelyä voidaan jo ulkoistaa koneelle. Ja miksi emme hyödyntäisi koneita, jos ne ovat joissain tehtävissä tehokkaampia kuin ihmisaivot? Se tosin tarkoittaa, että kyseiset taidot voivat käydä ihmisaivoille tarpeettomiksi ja saatamme unohtaa ne.

– Jos ulkoistetaan jotain kognitiivisia taitoja, ilman muuta se taito, mitä ei itse enää treenaa, rapistuu. Mutta jos se taito on olemassa koneessa, ei se minun mielestäni ole kokonaan hävinnyt, se vain on siirtynyt ihmisaivoista koneeseen, Saarikivi pohtii.

Esimerkiksi runonlaulanta ei ollut enää tarvittava taito.

Muistaminen on hyvä esimerkki. Ihmisen muistia ovat uhanneet aikaisemmatkin teknologiset kehityskulut, kuten kirjoitustaidon ja kirjapainon kehittyminen. Enää ei tarvinnut painaa asioita mieleen samalla tavalla kuin ennen ja esimerkiksi runonlaulanta ei ollut enää tarvittava taito.

– Toki se on vaikuttanut muistikapasiteettimme, kun enää ei tarvinnut painaa mieleen niin paljon asioita, vaan ne saattoi ulkoistaa kirjoihin ja muistiinpanoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisistä olisi tullut tyhmempi, vaan se on tehnyt meistä jopa älykkäämpiä, Saarikivi arvioi.

Onko tekoäly haastaja vai aivojemme jatke?

Ihmisen älykkyyttä on seurattu vuosikymmenten ajan älykkyysosamäärätestien avulla. Niistä saatujen tulosten perusteella ihmiskunnan älykkyys on vuosi vuodelta kasvanut. Syinä on pidetty parempaa ruokavaliota ja koulutustasoa. Aivan viime vuosina tulokset ovat kuitenkin osoittaneet päinvastaiseen suuntaan. Älykkyysosamäärämme ei olekaan enää kasvanut vaan pikemminkin laskenut.

– Tässä voi olla kyse siitä, että koska tuemme ajatteluamme monin tavoin teknologisesti niillä alueilla, joita älykyyssosamäärätesti mittaa, voi testin tulos näyttää, että ihmisten kapasiteetti on vähenemässä. Mutta ne taidot ovatkin vain siirtymässä koneelle, Saarikivi selittää.

– Jos taas ajattelee, että ihmisen älykkyys on sen oman kapasiteetin määrän ja käytössä olevan teknologian summa, on meillä tällä hetkellä mahdollisuus sellaiseen älykkyyteen, jota ei ole koskaan aikaisemmin koettu, hän täsmentää.

Se, että voimme sijoittaa tietoa muuallekin kuin aivoihin auttaa kiertämään aivojemme rajallisuutta. Mutta, jotta voisimme yltää parempiin tuloksiin edellyttää se, että osaamme hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja ajatella toistemme kanssa laadukkaasti.

Ihminen päihittää tekoälyn monessa

Vaikka tekoäly voikin toimia ihmisälyn jatkeena, on monia alueita, joilla aivot selkeästi päihittävät tekoälyn. Korkeamman tason kognitiiviset toiminnot ja pehmeämmät taidot kuten luova ajattelu, tilannesidonnainen ajattelu, empatia ja vuorovaikutus ovat alueita, joissa tekoälyllä on vielä paljon oppimista.

Vaikka tekoäly kehittyy koko ajan ja lähestyy ihmismäistä toimintaa, on olemassa asioita, joissa se tuskin tulee voittamaan ihmisaivojen kykyjä. Esimerkiksi työelämässä ihmiset pyrkivät ratkomaan toisten ihmisten ongelmia tai vastaamaan toisten ihmisten tarpeisiin.

Kaipaatko lisää älykkyyttä taloushallintoosi?

Riippuu täysin ongelmasta, tarvitaanko sen ratkaisussa ihmistä. Osan ongelmista pystyy varmasti ratkaisemaan pelkästään koneen avulla. Osa ongelmista taas on sellaisia, joihin väistämättä tarvitaan ihmistä.

– Koska maailma muuttuu koko ajan, emme myöskään pysty tällä hetkellä sanomaan, millaisia ongelmia meillä tulevaisuudessa on. Millaisiin ongelmiin tarvitsemme koneita ja millaisiin ihmisiä, Katri Saarikivi pohtii.

Vain ihminen ymmärtää toisen ihmisen tarpeita

Saarikivi uskoo, että työtä riittää jatkossa koneiden lisäksi myös ihmisille. Ihmiset keksivät koko ajan uudenlaisia ongelma, joihin tarvitaan uusia ratkaisuja ja niistä ollaan myös valmiita maksamaan.

Ne tullevat jatkossa liittymään yhä enemmän toisten ihmisten ymmärtämisen, tunteisiin, aineettomiin tarpeisiin ja kokemuksiin. Sellaiset palvelualat, kuten markkinointi, myynti ja matkailu tulevat Saarikiven mukaan kasvamaan tulevaisuudessa.

– Näilläkin aloilla monia vuorovaikutustehtäviä pystytään varmasti automatisoimaan, mutta ihmistä tullaan tarvitsemaan poikkeustilanteissa, kun jokin tietty malli ei pädekään. Jatkossakin ihminen pystyy näkemään, mikä on mielekästä toiselle ihmiselle ja mikä on sen asian arvo. Koneelle sellaisen määrittäminen on paljon vaikeampaa, Saarikivi sanoo.

Keskustelu tekoälyn vaikutuksista ihmisaivoihin jatkuu Bisnespöytä-podcastissa. Katri Saarikivi kertoo mm. miten ihmisaivot mukautuvat muuttuvaan maailmaan ja miten pidämme aivomme virkeinä ja tehokkaina silloinkin, kun tekoäly ratkoo monet muistamista ja ajattelua vaativat tehtävät puolestamme.


Ani Rumpu on sisällöntuottaja Visma Solutionsin markkinoinnissa. Pitkän linjan journalisti uskoo, että markkinoinnissakin totuus päihittää kaunopuheet.