Erilaisia ilmiöitä, heikkoja signaaleja, megatrendejä ja murroksia kannattaa aktiivisesti hakea ja seurata kirjallisuudesta, Internetistä ja asiantuntijoiden kanssa keskustelemalla eri foorumeilla.

Skenaariot strategiatyössä

Innovaatioteorian lähtökohta on se, että yritykset eivät innovoi eristyksissä, vaan vuorovaikutuksessa ja riippuvuussuhteessa ympäristönsä kanssa. Yritysten valinnat eivät siis voi olla täysin riippumattomia toisten valinnoista, vaan ovat sidoksissa systeemin muiden toimijoiden valintoihin. Innovaatiojohtamisessa tärkein tehtävä on asiakkaille yhdessä tuotetun arvon tunnistaminen, sekä sen jakaminen ekosysteemin toimijoiden kesken.

Strategialla pyritään saavuttamaan asetetut pitkän aikavälin päämäärät ja tavoitteet. Samalla määritellään keinot, kilpailuedut ja ydinosaaminen, joilla on keskeinen vaikutus menestykseen, ja joihin strategiakaudella panostetaan.

Yrityksessä ns. polkuriippuvuus tai vaikkapa kokonaisen toimialan vakiintuneet käytännöt hidastavat muuttumista. Polkuriippuvuus syntyy helposti esimerkiksi yrityshistorian (“näin olemme toimineet aina”) vuoksi, tehtyjen investointien kautta (esim. teknologiavalinnat) tai henkilöstön osaamisen kehittymisen pysähtyessä, jolloin yritys ei enää kykene olemaan proaktiivinen innovoija, vaan muuttuu reaktiiviseksi seuraajaksi. Uuden toimintatavan lyödessä läpi vanhaan kiintyneet eivät enää menesty.

Teknologiavalinnat on yksi helppo tapa synnyttää polkuriippuvuutta; tehdyt jäykät ratkaisut aiheuttavat valittuun teknologiaan vangiksi jäämisen. Toisaalta, teknologian hyödyntäminen edellyttää useimmiten erilaisiin standardeihin tai de facto -standardeihin sopeutumista, jolloin vapausasteiden määrä aina pienenee.

Lue lisää: Netvisor sopii yhtä hyvin pienelle ja suurelle yritykselle

Skenaariot kuvaavat liiketoimintamahdollisuuksia

Skenaario on tapa tehdä yhteenveto ennakointia koskevan työn tuotoksista, perustuivatpa nämä tuotokset sitten määrällisiin eli kvantitatiivisiin menetelmiin ja “kovaan” data-aineistoon tai laadullisiin, tulkinnallisiin eli kvalitatiivisiin menetelmiin.

Käytännönläheisesti valmistellut skenaariot pyrkivät antamaan näkemyksiä kolmelle eri tasolle:

  • Mitä tulee tapahtumaan – liiketoimintaympäristön muutosten ennakoiminen
  • Mitä voi tapahtua – muutosten vaikutusten tutkiminen
  • Kuinka tietty tulevaisuuskuva saavutetaan – ohjeiden antaminen, joka konkretisoituu vaikkapa roadmapin muodossa

Skenaariot ovat vaihtoehtoisia, toisistaan riippumattomia tulevaisuudenkuvia

Yksinkertaisimmillaan skenaariot ovat tilastollisia tai arvaukseen perustuvia best case ja worst case -laskelmia yrityksen liiketoiminnan kehittymisestä. Tosin, skenaarion tulisi olla kokonaiskuva yhdestä mahdollisesta tulevaisuudesta, ja usein laskelmat keskittyvät vain kahden muuttujan eli tulojen ja menojen kehittymiseen ilman selkeää kytkentää yrityksen toimintaympäristön muutoksiin.

Toinen yksinkertainen, mutta jo huomattavasti enemmän informaatiota tarjoava on tapa kuvata vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia on poimia tai yhdistellä havaituista muutoksista kaksi merkittävintä muuttujaa, ja antaa kummallekin vain kaksi mahdollista arvoa, jolloin saadaan jo kuvattua neljä erilaista tulevaisuuskuvaa, perinteinen nelikenttä.

Alla on yksinkertaistettu esimerkki kahdesta muuttujasta, joilla kummallakin on kaksi arvoa.

Tämän taulukon perusteella voidaan luoda seuraavat skenaariot, eli jos esimerkiksi halutaan luoda vain kaksi skenaariota:

  • Itsenäinen älykäs taloushallinto kuuluu kaikille “Tekoäly ja robotiikka hoitavat 90% taloushallinnosta itsenäisesti tilitoimiston “työntekijänä”.” JA “Taloushallinto-ohjelmisto on commodity, eli tarkoitettu kaikille yrityksille.”
  • Taloushallinto on asiantuntijan väline, jossa tekoäly takaa laadun ja tehokkuuden “Tekoäly ja robotti ovat asiantuntijan apulaisia ja kollegoja.” JA “Taloushallinto-ohjelmisto on Premium-tuote, eli asiakas haluaa maksaa laadusta ja brändistä.”

Tämän jälkeen luodut skenaariot kuvataan auki sanallisesti visioiksi, jonka jälkeen valitaan haluttu visio. Toki parempi kattavuus ja enemmän variaatioita saadaan valitsemalla aineistosta useampia muuttujia, joilla kullakin on useampia arvoja.

Tämän jälkeen jatketaan perinteistä strategiatyötä, eli kuvataan haluttu ja tavoiteltu tulevaisuudenkuva visioksi 5 vuoden päähän, ja luodaan muutamaan aikaväliin jaettu etenemissuunnitelma (vaikkapa lyhyt/keskipitkä/pitkä) roadmap, jolla tavoitetilaan päästään. Skenaarion aikajänne on sidoksissa yrityksen toimialan dynamiikkaan; jos toimialan dynamiikka on hidasta, skenaarioiden aikajänne voi olla hyvinkin pitkä, toisaalta vaikkapa ohjelmistoalalla 5-10 vuotta on realistinen tavoiteltava aikajänne.

Lue blogi-sarjan aikaisemmat jaksot:
Tulevan ennustaminen avaa uusia mahdollisuuksia jo nyt
Tunnista liiketoimintaympäristöön vaikuttavat muutosvoimat

Tiekartta viestii yhteisen polun haluttuun tulevaisuuskuvaan

Yrityksessä tiekartta eli kehityspolku eli roadmap kannattaa jakaa useampaan näkökulmaan, vaikkapa seuraavasti:

  • kaupalliset näkymät mukaan lukien toimintaympäristön tilannekuva ja ennakointityössä havaitut muutokset, sekä ennen kaikkea asiakastarpeen ja liiketoimintamallien muutokset
  • tarjooma eli tuotteet ja palvelut sekä ekosysteemit perustuen kilpailuedun saavuttamiseen yritykselle ja koko ekosysteemille ja arvon luomiseen asiakkaille, ja näiden kehittäminen ja toimittaminen
  • resurssit – oman henkilöstön ja verkoston kasvattaminen, osaaminen ja kyvykkyydet ja näihin tarvittavat investoinnit
  • teknologiat – etenkin käytettyjen teknologioiden elinkaaren seuraaminen ja korvaavien teknologioiden käyttöönoton oikea ajoitus

Roadmap on ennen kaikkea tapa kommunikoida strategiaa ja sen valintoja, ainakin sisäisesti ja kasvavassa määrin myös ulkoisesti. Samalla se on yrityksen väline sisäisten ja strategisten ulkoisten sidosryhmien kanssa tehtävään vuorovaikutukseen, toimenpiteiden samaan suuntaan viemiseen, ja ydinasiakasryhmien pitkäaikaiseen sitouttamiseen.

Lopuksi, on tärkeätä muistaa, että roadmap on suunnitelma tulevaisuudessa toteutettavista asioista. Se voi ja sen pitääkin tarvittaessa muuttua. Viestinnässä kannattaa painottaa, että sisältö vastaa sen hetkistä parasta näkemystä tulevaisuuden suunnitelmista, se ei ole muuttumaton tulevaisuuskuva.

Ennakointi on systemaattista ja kriittistä tulevaisuudentutkimusta, mutta se ei kerro absoluuttista totuutta tulevasta. Ennakoinnin tavoitteena on muutoksen hallinta ja siihen varautuminen, ennakointitiedon tuottaminen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä halutun tulevaisuuden aktiivinen rakentaminen. Myöhemmin historia ja raportointi kertovat kuinka hyvin ennakoinnissa onnistuttiin.


Kari Ryynänen vastaa Visma Solutionsin ISV-kumppaniohjelmasta. Erityisiä kiinnostuksen kohteita hänellä ovat ekosysteemit, alustaliiketoiminta ja tulevaisuuden ennakointi.