Digitalisaatio on jakamassa suomalaisyritykset kahteen kastiin. Niihin, jotka jatkavat toimintaansa ja voivat menestyä ja niihin, joiden toiminta hiipuu ja edessä on väistämättä toiminnan lopettaminen. Ei tarvinne selittää kumpi ryhmä on ottanut digitaaliset työkalut käyttöönsä ja hyödyntää niitä monipuolisesti toimintansa kehittämiseen.

Digitalisaatio jakaa yritykset menestyjiin ja putoajiin

Hyvin harvalla toimialalla voi jatkossa toimia niin sanotusti off the grid. Digitalisaatio on tullut jo kaikille yritystoiminnan osa-alueille ja sen hyödyntäminen tulee vain laajenemaan tulevina vuosina.

Osa yritysten toiminnoista tulee olemaan riippuvaisia digitaalisista ohjelmistoista, kuten taloushallinto, missä monet viranomaisyhteydet on jo nyt digitalisoitu. Osassa toimintoja digitaaliset ohjelmistot tulevat aina olemaan ns. vapaaehtoisia, mutta merkittävästi toimintaa tehostavia. Siis käytännössä pakollisia, jos aikoo säilyä kilpailussa mukana.

Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella

Digitaalisista ohjelmistoista saatavat hyödyt ovat kiistattomia. Automaation keräämä ja tekoälyn käsittelemä data antavat yritykselle valtavan kilpailuedun. Tiedon avulla yritys tuntee asiakkaansa paremmin, pystyy kehittämään tuotteitaan paremmin asiakasta palveleviksi, kohdentamaan markkinointia ja myyntiä perustellummin, tekemään kaikki päätökset dataan pohjautuen ja jopa ennustamaan tulevaa.

Katso, miten yrityksesi hyötyy taloushallinnon digitalisoimisesta.

Moni yrittäjä pohtii parhaillaan, miksi hänen pitäisi digitalisoida. Mitä hyötyä järjestelmistä muka voisi olla, kun tähänkin asti on pärjätty ilman? Muutosvastarinta on joskus hyvästä, se pakottaa tutkimaan asioita kriittisesti ja pohtimaan, onko jokin uudistus oikeasti tarpeen. Muutosvastarinta siinä vaiheessa, kun merkittävä osa ympäröivästä maailmasta on jo omaksunut jonkin uudistuksen, on ainoastaan hölmöyttä.

Kahtiajako vain syvenee lähivuosina

Yhteiskunta tekee oman osuutensa digitalisaation edistämiseksi ja pitääkseen suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä yllä voimakkaasti uudistuvassa maailmassa. Yrittäjien täytyy myös hoitaa oma osuutensa. Yhteiskuntavastuunsa tunteva yritys tekee kaikkensa jatkaakseen toimintaansa ja ylläpitääkseen työpaikkoja.

Valtion digitalisaatiohankkeissa on otettu jo monia askeleita kohti modernia tapaa pitää yllä viranomaisten ja kansalaisten yhteyksiä. Valtiolla ja kunnilla jos kenellä on digitalisaatiossa selkeä säästötavoite. Yhteiskunnan toimintoja on tulevaisuudessa pystyttävä pitämään yllä yhä vähenevin verovaroin. Jos valtionhallinto on todennut digitalisaation tuovan merkittäviä säästöjä, miksi niin monet yrittäjät eivät näe asiaa samoin?

Jos valtionhallinto on todennut digitalisaation tuovan merkittäviä säästöjä, miksi niin monet yrittäjät eivät näe asiaa samoin?

Teetimme alkuvuodesta kyselyn, johon vastasi 800 suomalaista pk-yrittäjää. Kyselyn perusteella näyttää huolestuttavasti siltä, että läheskään kaikki yrittäjät eivät ole ymmärtäneet, mitä esimerkiksi verkkolaskulaki tarkoittaa? Kyselyyn vastanneista pk-yrittäjistä 50%:lla ei vielä kevättalvella ollut sähköistä laskutusta käytössä, eivätkä he myöskään aikoneet ottaa sitä käyttöön.

Vuoden 2019 aikana viranomaisten digihankkeet ylsivät konkreettisesti koskettamaan myös yrityksiä. Tulorekisteri ohjasi yrityksiä automatisoimaan palkanlaskentansa ja verkkolaskulaki vaihtamaan paperiset ja PDF-laskut verkkolaskutukseen.

Tänä vuonna verkkolaskulaki laajeni koskettamaan yhä useampia yrityksiä. 1.4.2020 alkaen verkkolaskutuksesta tuli käytännössä normi kaikessa yritysten välisessä laskutuksessa.

Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa. Tiedämme jo, että lähivuosina kirjanpidon kuitit tullaan digitalisoimaan ja ALV-ilmoittaminen muuttuu transaktiopohjaiseksi. Jatkossa vain taivas on rajana.

Valitse vain parasta

Yrittäjän näkökulmasta tässä vaiheessa ei välttämättä ole järkevää edes pyrkiä uudistusten aallonharjalle. Toisaalta ei myöskään kannata jäädä odottelemaan parempia aikoja. Ne ovat tässä ja nyt. Nyt on viimeistään aika tehdä valintoja.

Valinnoista ensimmäinen on oikean tilitoimiston löytäminen. Jos nykyinen tilitoimistosi ei tarjoa digitaalisia työkaluja; taloushallintoa, palkanlaskentaa ja toiminnanohjausta, on hyvä kysyä naapurista, mitä heillä on tarjottavanaan. Tilitoimistoa valittaessa täytyy tarkastella kriittisesti ainakin heidän palvelutarjontaansa, ohjelmistovalintojaan ja kehittymiskykyään.

Ohjelmistojakin on tarjolla hyvin monentasoisia. Ohjelmistovalinnassa olennaisia kysymyksiä ovat mm. automaatiotaso, tietoturva, ominaisuuksien laajuus, liitettävyys muihin ohjelmistoihin, skaalautuvuus ja asiakaspalvelun laatu. Nykyaikana yksi olennainen ominaisuus hyvässä ohjelmistossa on sen taustaorganisaation luotettavuus.

Netvisor on turvallinen valinta taloushallinto-ohjelmistoksi. Viime vuonna yli 4500 ja tänäkin vuonna jo runsaat 2200 yritystä on ottanut Netvisorin käyttöön.


Janne Lyytikäinen on Visma Netvisorin tuotejohtaja. Jannen tärkein tehtävä on talous- ja palkkahallinnon täysautomaation sekä digitalisaation edistäminen pk-yrityksissä. Siinä avainasemassa on pk-yritysten ja tilitoimistojen kilpailuedun kasvattaminen.